lauantai 21. helmikuuta 2015

SoMe-pohdintaa ja ihan perinteistä sosiaalisuutta

Käytiin eilen hyvä keskustelu ystävän kanssa sosiaalisen median maailmasta ja siitä, miten tykkäämiset ja kommentit nykyisin määrittävät niin helposti itsellä olevaa tunnetta siitä, mitä tekee - kuten bloggaaminen tai instagramtili tai facebook. Luin eräältä seuraamaltani instagram-tililtä avautumispohdinnan siitä, kuinka on sovellus, jolla voi seurata, että kuka sinua siellä seuraa; kuka tulee uutena ja kuka lähtee pois. Tämä kyseinen henkilö pohti harmissaan sitä, kuinka 10 uutta seuraajaa ei korvaa niitä yhtä tai kahta pois lähtenyttä. Varsinkin, jos ne poislähteneet ovat ystäviä.

Huokasin tuohon postaukseen mukaviisaana, että "voi huh on sulla nainen ongelmat, tää on INSTAGRAM, ei todellinen elämä". Kun kuitenkin samaan aikaan meinasin itse pudota tuohon samaan kuoppaan. Harmittelin useana iltana putkeen, että miks kukaan ei kommentoi mun blogia. Kukaan ei lue sitä. Pitäisköhän mun lopettaa sen kirjoittaminen.

Niin sitä vaan helposti unohtuu, että perimmäinen tarkoitus tällä on päästä itse purkamaan omia ajatuksia, kirjoittaa muistiin tapahtuneita asioita ja seurata tällaisessa muodossa Nooan kasvua ja kehitystä. Sekä välittää kuvia ja kuulumisia erityisesti sinne Joensuun suuntaan <3 Se, että itse olen hanakka kommentoimaan blogikirjoituksia, ei tarkoita, että voin vaatia samaa muilta. Näin, aihe käsitelty, moving on :)


Työviikko taputeltiin taas keskiviikkona pakettiin. Sen jälkeen onkin menoa ja sosiaalisuutta riittänyt, mikä tekee minut kovin iloiseksi ja saa päivät kulumaan mukavammin. Ja mitä nyt pystyn poikaani lukemaan, samasta puusta on hänetkin veistetty. Torstaina nähtiin aamupäivällä paria mammakaveria ja heidän uskomattoman puheliaita yksivuotiaita! Ihan ihme, miten joillain puheen kehitys etenee niin vauhdilla!

Illalla mentiin ystävälle kylään, jossa meitä odotti a) yksi kolmivuotias uhmaikäinen söpöliini ja 8kk maailman iisein vauvelipikkuveli b) yksi ystävä lisää ja c) ihan tajuttoman hyvää ruokaa. Tarjolla oli green currya jälkkäri macaron-leivosten kera. Lapsille oli tehtynä kanaa ja nuudelia, joka maistui Nooalle niin hyvin, että jouduin hakemaan kattilasta VIIDESTI lisää :D

Eilen aamulla käytiin viemässä Juhis töihin, jotta saatiin auto päiväksi käyttöön. Mukava oli käydä studiolla pyörähtämässä - telkkarin tekemisessä on aina oma viehätyksensä, vaikka glamour on kyllä oman edellisen työn ja Juhiksen työn seuraamisen myötä aika tehokkaasti karissut :) Päiväunien jälkeen hypättiin autoon ja kurvattiin Espooseen ihanan Katjan hoiviin illaksi. Aika lensi siivillä paimentaen lapsia ja ruokaa laittaen. Kello oli jo seitsemän, kun lähdettiin kotiin ja siinä olikin haastetta kerrakseen pitää Nooa hereillä paluumatkan ajan :D Pistin radiosta reggaetonia astetta lujempaa, laulelin mukana, kyselin mitä eri eläimet sanoo ja pidin autossa sisävalon päällä :) Päästiin perille ja iltakylvyn jälkeen uni tulikin salamana.

Koko ajan tarkkailen vähän tässä myös Nooan vointia, koska nenä on pari päivää hieman vuotanut. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole ollut kuumetta eikä muita oireita, joten toivotaan, että selvitään pienellä nuhalla. Ensiviikolla nimittäin ei kummallakaan vanhemmista olisi oikein mitkään varaa kotipäiviin...

Tänään lähdetään iltapäivällä käymään Jumbon sisäleikkipaikalla, jonne tulee entinen työkaverini kahden lapsensa kanssa. Ulkona keli on niin kertakaikkiaan kamala, että onneksi on näitä sisävaihtoehtoja!



15 kommenttia:

  1. Minä ainakin luen AINA sun blogia ja odottelen innolla seuraavaa postausta vaikka jokaiseen en puumerkkiä jätäkkään :) tiedän kyllä tuon tunteen. Lukijoita on ihan kivasti, mutta kommennteja harmillisen vähän. Olisi kiva tietää ketkä käy blogia seurailemassa. Eikös tänään tule tuo UMK telkkarista? Täytyypä muistaa katsoa. Hyvää loppu viikonloppua sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kiitos <3 Mä kans luen AINA kaiken mitä kirjoitat, tosi monesti vielä satun bongaamaan postauksen ihan tuoreeltaan facen feedistä ja oon aina, että JEE :) Tänään tulee telkkarista juu ja siellä on ainakin yks aika hauska/makee/yllättävä esityksen aloitus ;)

      Poista
  2. Seuraajia on ainakin Joensuussa, kirjoituksia odotetaan enemmän kuin aamun Karjalaista postilaatikkoon. En oikein osaisi enää edes kuvitella että ei saisi viikottain lukea ja nähdä kuvia teistä(puhelujen lisäksi). Enää muutama päivä kun nähdään, melkein on jo matkalaukku pakattuna :) Paula-äiti-mummi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh, no nyt ei kyllä passaa miettiäkään lopettamista :D Kiitos ja onneksi tosiaan enää pari päivää!! Tuntuu että joulusta on jo pieni ikuisuus vierähtänyt!

      Poista
  3. Täälläkin yksi vakkariseuraaja, teidän ja meidän unikoulusta saakka eli jo melkein vuoden! :) Tämä on ainoa blogi, jota säännöllisesti seuraan. Ja kommenttia/vinkkejä on tulossa sun kesämatkasuunnitelmapostaukseen, kunhan vain ehdin. Meillä takana jo useampi reissu vauvan/taaperon kanssa ja kaikkea koettu niin hyvässä kuin pahassakin... ;)
    -Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Hanna :) Voi onpa kiva kun jätit kommentin. Vaikkakin siis ihan säikähdin nyt kun tulin kurkkaamaan - KUUSI KOMMENTTIA?! OMG!! APUA! :D Kiva jos on jotain matkavinkkiä, ne otan mielelläni vastaan. Mehän tosiaan ollaan tehty vasta se kesän Tukholman risteily, jonka sä ehkä muistatkin, jos oot noin kauan jo seuraillut <3 Ihanaa kevään odotusta sinne!

      Poista
  4. Minä kyllä kans luen aina sun blogia ja on kiva olla ees tätä kautta kärryillä mitä teille kuuluu :) Tuntuu et ei olla nähty ikuisuuksiin,ens viikolla toivottavasti nähdään ku meki ollaan viimein terveitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosifani vastaa kahella kommentilla :D Kiitti Tanja ja todellakin tuntuu ettei oo ikäpäiviin nähty!! Ens viikolla ehdottomasti :) Torstai on pysyvästi merkattu kalenteriin <3 Ja hyvä että ootte jo kunnossa, mekin koetetaan pysyä terveinä!

      Poista
  5. Minä kyllä kans luen aina sun blogia ja on kiva olla ees tätä kautta kärryillä mitä teille kuuluu :) Tuntuu et ei olla nähty ikuisuuksiin,ens viikolla toivottavasti nähdään ku meki ollaan viimein terveitä!

    VastaaPoista
  6. Mä kans luen aina sun ja Minnan blogeja - niin kiva seurata tätä(kin) kautta teijän kuulumisia :) Mulla muuten joskus kännykästä kommentoidessa kommentti häviää johonkin kun oon painanu sitä julkaise-nappia :/ Sen takia pari kertaa teijän blogeihin laitetut kommentit on kadonneet bittiavaruuteen. Tosin vika taitaa olla mun kännykässä, koska niin käy usein muitakin blogeja kännykällä kommentoitaessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No siis hei tää blogger ei tosiaan oo mikään kommenttiystävällisin (?) alusta, että pahoittelut siitä. Kuinka ärsyttävää onkaan, kun on kirjoittanut jotain ja sitten se häviää kuin tuhka tuuleen :O

      Kiitti nyt kuitenkin kommentista, oon täällä ihan puolinolohäkeltyneenä nyt kun kaikki niin kivasti huutelee jotain :) <3

      Poista
  7. Saanko kysyä, että mitä siun puoliso tekee työkseen, kun kuulostaa niin mielenkiintoiselta? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihi, se on telkkariohjaaja :) Itse olin ennen tv-kanavalla töissä ja tavattiin, kun tehtiin yhdessä Idolsia vuonna.. öö.. neljä ja puoli vuotta sitten :)

      Poista
    2. Yritin miettiä miten sanoa, että onpa jännä työ kuulostamatta ihan maalaiselta. :D

      Poista
    3. Heh, tottakai niin voi sanoa :) Se ONKIN jännä työ, kun ei semmoista ihan kovin moni Suomessa tee.

      Poista