These are the Days

Blogi on muuttanut uuteen osoitteeseen: 

http://thesearethedaysblogi.blogspot.fi

Blogi muuttaa

Laitoin aurinkoisia aamuja -blogin pystyyn keväällä 2013 kun odotin Nooaa. Ensin tarkoitus oli olla vain odotusajan blogi, mutta olihan tämän mukavan harrastuksen pariin palattava takaisin kun pahin rytäkkä (vauva tulee taloon) oli laantunut. Tällä blogilla on muutamia lukijoita, suurin osa kavereita ja kiva ollut bongata joku "tuntematonkin" kommenteista.

Jokainen on varmaan törmännyt jossain muodossa pohdintaan siitä, että "äiti laittoi mut nettiin". Eli dilemma siitä, kun lapsen elämä avataan blogin myötä kaikille tarjolle. Itse olen ihmisenä tosi avoin ja minua ei haittaa, että kaikki tietää mun elämästä kaiken. Ei se nyt oikeasti edes niin kovin kiinnostava elämä ole :) Ihan sopivan tavallinen ja värikäs. Kuitenkaan en voi tehdä valintaa Nooan puolesta ja pikkujäbän yksityisyyttä suojellakseni haluan kääntää blogin kulmaa hieman. Kun tämä blogi on ollut odotus-, vauva- ja sitten taaperoblogi, tulee uusi blogi olemaan minun päiväkirjani. Tottakai Nooa on siinä suuressa roolissa, koska onhan tuon pikkuihmisen kasvu ja toilailu maailman hauskinta seurattavaa, mutta kuitenkin annan isomman tilan myös omille höpötyksille, enkä aio enää potea huonoa omaatuntoa siitä, kun kerron liikaa "omia asioita" Nooan blogissa :)

Listasin eilen vielä kertaalleen ajatuspohjaksi syitä, miksi ihmiset yleensä bloggaavat. Valitsin listasta ne, jotka osuvat itseen parhaiten ja aion ne myös tulevaisuudessa muistaa, etten liikaa sortuisi vertailemaan muihin tai tavoittelemaan jotain, mikä oikeasti ei ole sen arvoista.

- Bloggaaminen on itsensä toteuttamista siinä missä runojen kirjoittaminen, piirtäminen ja valokuvaus. Tää on mulle sopivin juttu, joka kivasti yhdistää visuaalisuuden ja tekstin.
- Tykkään pitää päiväkirjaa. Nuorena mulla oli jopa semmoinen ajatus, että jos en jotain kirjoittanut päiväkirjaan, sitä ei oikeasti ollut vielä tapahtunut. Hehe, taisin olla aikaani edellä tällaisessa "vasta some:ssa julkaistuna se on virallista" -ajattelussani :)
- Nooan kuulumisia ja kuvia on hauska välittää Joensuun läheisille. Toki tämä aspekti nyt vähän "kärsii" tässä muutoksessa, joten SAATTE LUVAN ALKAA SOITELLA USEAMMIN :P
- Olen kaukana mistään ohjelmointimimmistä, mutta tykkään väkertää blogialustan kanssa ja tuunata ja puunata erilaisia elementtejä. Tämä on mun mininörtteilyä.
- Valokuvien käsittely on kivaa. Siihen voisi panostaa enemmänkin. Köh, ensin voisi panostaa kyllä siihen, että ottaisi kuvat kameralla, eikä kännykällä.. :) Tässä voisikin olla kehityshaastetta itselle.

Tosi moni alkaa bloggaamaan tai tavoittelee bloggaamisellaan myös seuraavia asioita:

- lukijoiden määrä
- kommentit
- mainostulot
- ilmaislahjat
- pääsy jonnekin portaaliin
- yhteisöllisyys

Nämä eivät itselle kuitenkaan ole niin tärkeitä. On kiva, jos joku tuttu tai tuntematon tykkää, mutta panostaminen isosti lukijamäärän kasvattamiseen toisi väistämättä mukanaan asian kääntöpuolen, eli ne kakkakommentit. Olen vähän herkkä ihminen ja asetan (ihan) liikaa painoarvoa muiden mielipiteille (köh, kehityshaaste nr.2), joten mielenterveydelleni on parempi pitää tää touhu pienenä.

Raha ja lahjat toki kelpaa aina :D Joo, niitä tänne vaan!!

Yhteisöllisyydestä tykkään tietenkin ja onkin kiva, että mulla on samanhenkinen blogikaveri omassa mammaporukassa. Voitteko uskoa, että eilen samalla kellonlyömällä molemmat istuttiin kodeissamme suunnittelemassa ihan samanlaista blogiuudistusta, vaikka ei siitä sanallakaan oltu keskusteltu! Jään innolla odottamaan mitä uutta Minna keksii ;)

This too shall pass -tyyppisesti pakko myös todeta, että tämä on vain tämän hetken ajattelua ja tuntemuksia. Mistä minä tiedän, mitä on tulevaisuudessa. Maailma muuttuu, minä muutun. Onneksi on vapaus tehdä tästä blogiharrastuksesta aina juuri sen näköistä, joka itselle parhaiten sopii.

Näillä puheilla on tullut aika sanoa hyvästit rakkaalle aurinkoisia aamuja -blogille. Siirryn kirjoittamaan tätä hassunhöppänää live journalia osoitteeseen: www.thesearethedaysblogi.blogspot.com

Olen iloinen, jos siirryt mukaan tuonne uuteen. Otan myös vastaan kaikkea palautetta, jos joku vimpstaakkeli ei toimi tai muuten tulee ideoita mieleen. Blogin nimi muuten viittaa siihen biisiin, josta taannoin postasin ;)

Tervetuloa mukaan uuteen <3

http://thesearethedaysblogi.blogspot.com

"Stockholm Stockholm stad i världen.."

Kuka vielä muistaa tuon biisin? No siitä on kuulkaa ihan tehty uusi versiokin, jota soitetaan muunmuassa bodypump-tunnillani :)

Kukkaruukusta aiheeseen, palasin juuri minireissulta Tukholmaan ja jösses tämä olohuone keinuu! Yöllä heräsin (no, sen mitä käytävän teinimeteliltä nukuttua sai) siihen, kun valun vuorotellen sängyssä jalkopäähän ja päätyyn. Okei, en nyt IHAN, mutta melkein. Välillä tähän yhdistyi kevyet humpsautukset, kun keulan hyttini kohosi yyyylöööös ja aaaalaaaas. Tutisevin sormin koetin pätkivästä netistä katsoa tietoa ja sen verran minulle selveni, että illalla on annettu varoitus kovasta tuulesta. Jaiks. Ensi kerran nousen laivaan vaan, jos kapteeni vannoo, ettei lainekaan liplata. 

No niin, siihen alkuun kun tuli listattua reissun hermot-menee-osio, niin voidaankin keskittyä mukaviin asioihin! 

Oli tosi kiva päästä puhumaan ruotsia. Jostain syystä vaan olen aina hirveästi tykännyt ruotsinkielestä. Mukava oli myös viettää omaa aikaa ja huomata, että kyllähän niitä poikia tuli aikamoinen ikävä. Ihan eri tavalla, kuin ennen parin päivän erossa olon aikana.

Tupsuja!! Toffsar! Maria Montazami <3 <3 <3

Hei terve tuolle salaatin koolle! Katsokaa nyt, kuinka pieneltä mun silmälasit näyttää :D Olenkohan muuten maailman ainoa ihminen, joka lähes aina syödessään riisuu silmälasit?

Juuri ennen bussiin hyppäämistä pari todistusaineistofotoa siitä, että ihan oikeesti olin Tukholmassa, enkä Jumbossa.

Huvittaako ja kiinnostaako ketään muuta nämä brändit, jotka hassusti vaihtavat nimeään, kun matkustaa eri maahan? Siis esimerkiksi tuttu hiustuote Elvital on lähes kaikissa muissa maissa Elseve. No mut hei, olihan tää Panodil nyt sit kans vähän hauska :D Ja myös hauska huomio, että Ruotsissa näköjään perus apteekkikama on kassalla tarjolla entiseen tupakkahylly-tyyliin ja K18.

Lähes kuuden tunnin kävelyn jälkeen laivalla ei olisi voinut olla mitään parempaa, kuin visiitti sinne kylpyläosastolle. Aijai! Kyllä oli yhdeksän euron väärti! Lillua siellä lämpimissä porekylvyissä ja käydä höyrysaunassa hikoilemassa. Sen jälkeen vähän eväitä hytissä ja pakkohan oli vielä vääntäytyä katsomaan illan tanssishow. Ei, en jaksanut tuonakaan iltana sinne midnight-showhun asti, mutta sentään näin tämän ysin version.

Scandinavian Dancers veti oikein mainiosti ja voi että mitä muistoja tulvikaan mieleen. Viimeksi olen näitä esityksiä katsonut noin 15 vuoden ikäisenä ja ihaillut ja haaveillut, että itsekin joskus pääsisin tekemään tanssikeikkoja. Niin sitä vaan toiveet toteutuu :) Itseasiassa, meidän Jyväskylän ryhmälle joskus tarjottiinkin jotain laivakeikkaa, mutta en muista miksi se silloin jäi. Tosin, ei me kyllä (kaikella rakkaudella) ihan näin hyviä edes oltu :D

Viimeisenä muotikatsaus. Tukholman kevätmuoti masensi. Missä kaikki värit? Missä kaikki kevään ilo ja auringonpaiste?! Kaupat oli täynnä nuhjuisia ei-minkään-värisiä vaatteita ja tummaa ja ihan kuin syksyä! En löytänyt yhtään mitään ostettavaa. Sen sijaan, Snöllä oli siellä myynnissä aivan ihania punakultaisia sormuksia ja sieltä ostin kaverin tälle vihkisormukselle. Kiva välillä pitää kahta sormusta :) Lisäksi löysin River Islandilta täydelliset aurinkolasit. Siinäpä olivat ostokset!

Sellainen oli minun pieni reissu. Nyt takaisin kotona ja pohdin täällä kovasti pientä uudistusta blogin pitämisen suhteen. Tuntuu, että suht selvät sävelet on jo muotoutuneet, mutta annan vielä hetken hautua ja kerron sitten enemmän.

Pus å kram!

Siivouspäivä

Matosta se lähti. Olin totaalisen tympääntynyt tuohon meidän vanhaan, ah-niin-mukavaan mutta AARRGGHH-niin-epäkäytännölliseen pitkäkarvaiseen mattoon. Siinä ei pysty ajamaan leikkiautoilla, siinä ei voi rakentaa legoja, sen yli ei voi ajaa työntökärryillä.. sitä on mah-do-ton saada imurilla puhtaaksi ja ulos sitä ei jaksa kantaa kahdeksan muuttomiestäkään. Aamulla nopea tsekkaus netistä ja pikainen kurvaaminen pariin huonekaluliikkeeseen. Kotiin palattiin mukanamme tämä 30% alennuksella hankittu ihana raitakaveri.

Eihän uutta mattoa voi laittaa lattialle ellei ole kunnolla siivottu, joten ilta mummin/äitin ja Nooan kanssa käytettiinkin hiki hatussa siivoamiseen. No, mitä tykkäätte, näkyykö puurtamisen jälki? :) 

Älä kiinnitä huomiota ryppyiseen pöytäliinaan.. ei Nooan kanssa vaan voi silittää mitään. Niin, äläkä noihin ruuan muruihin pöydän alla. Huomaa sen sijaan vaikka vihdoin ja viimein maalattu syöttötuoli sekä mummin tuomat ihanat tulppaanit <3

Käytiin tänään tuohon viereen avatussa Lanttilan kirpputorilla, mutta eipä sieltä oikein löytynyt mitään. Aika nuhjuista oli tarjonta ja väsynyt Nooa sekä niin ahdasta, ettei rattaiden kanssa oikein mahtunut olemaan. Pikalöytönä kuitenkin kahdella eurolla tuo Brion vedettävä kirahvi. meillä alkaa olla pian koko sarja kasassa :)

Nyt Nooa nukkuu uniaan. Väsynyt höpsö kun herää jo kuudelta!! Iltapäivällä lähdetään sitten saattelemaan mummi takaisin lentokentälle. On ollut mahtavaa, kun Nooa on ollut niin mummin poika ja selvästi tykkää ihan kamalasti olla yhdessä. Onneksi jo parin viikon päästä nähdään uudelleen ja sitten pitääkin suunnitella tähän keväälle joku Joensuun pyörähdys, että päästään näkemään ne minun mummi ja ukkikin.

Huomenna pääsee töihin!! Aijai kyllä maistuu, kun tässä on keskiviikosta asti ahertanut vaan tässä äitiroolissa :)