Aurinkoisia parvekehetkiä

Aamu alkoi varsinaisena känkkäränkkäilynä. Väsytti kuin tautista, itsellekin puskee mysteeri-ihottumaa ikävästi, pikkuinen ei oikein tajua aamu neljän jälkeen enää mitä on nukkuminen...

Mutta sitten tuli vaunulenkki, jolla viimein Nopsun silmät lompsahtivat kiinni. Ja minä tajusin noin 100m käveltyäni, että hei, minähän voisin tällä hetkellä myös istua auringossa parvekkeella ja syödä loppuun sen salaatin, mikä jäi kesken! 

Kas näin. Parveke, jossa tarkeni pienessä topissa. Salaattia. Ja teinpä vielä jälkkäriksi maailman herkuinta suklaamoussea (iso banaani, pieni avocado, iso töräys hunajaa, kukkuralusikallinen raakakaakaojauhetta ja loraus soijamaitoa blenderissä sekaisin, ja vieläpä silppusin sekaan yhden taatelin! Mmmmm!!) ja mikä parasta, pikkuinen veteli sikeitä unia kaksi tuntia. 

Kuten huomaa, välissä vaihdoin fleece-viltin ohueen huiviin, jolla myös koetin peittää tuota mustaa vaunukoppaa. Jäbä nimittäin alkoi paistua uunissaan siihen malliin, että sain myös haamukäsin megavaroen riisua siltä kaikki päällimmäiset kerrokset, mitä vaan sain. Silti raasu heräsi ihan hikisenä uniltaan. Ulkona oli vain viitisen astetta lämmintä, mutta parvekkeelle kun paistaa aurinko, on siinä ihan kesäistä.

Huomenna meillä onkin 5kk neuvola, jee! 

Maitoaltistusta, osa 2

Tänään mentiin aamulla taas Itäkeskuksen Pikkujättiin ja toiveissa oli saada jo vähän selvyyttä Nooan oireiluun. Viimeviikkohan meni niin, että tiistai oli lähes oireeton ja sitten loppuviikon iho-oireet pahenivat asteittain. Perjantaina testauksen loputtua saatiin antaa allergialääke sekä aloittaa parin päivän hoitokuuri ihottumiin.

Tänään sitten lääkäri kuitenkin oli tylsä (okei okei, siis ihan tietenkin just asianmukainen) ja päätti, että testataan vielä B-maito, jotta saadaan luotettava tutkimustulos. Tällä kertaa me vietettiin vain kolme ja puoli tuntia lääkärikeskuksessa. Onneksi tilat siellä on tosi mukavat, valoisat ja rauhalliset, niin eipä tuo kovin paljon kotioloista kurjempaa ollut.

Päivä on mennyt aikalailla oireettomasti. Nyt jatketaan vielä tätä B-maitoa loppuviikko (viikonloppua lukuunottamatta). Pidetään edelleen tarkkaa kirjaa oireista (hurraa excel) ja ensiviikon maanantaina viimein päästään lääkärille purkuun. Sitä odotan kyllä tosi kamalan paljon. Vihdoin saadaan tietää, mistä tässä nyt on kysymys. Siis toivottavasti :) Ja mikäli maitoallergiadiagnoosi tulee, niin sitten päästään hoitamaan Kela-asiat ja saadaan toivottavasti nopeasti sieltä päätös erikoismaidon korvattavuudesta. Aika kallista tököttiä nimittäin omalla rahalla tuo spessumaito - varsinkin kun pikkujäbä sitä hyvällä ruokahalulla vetää :)

Ja sitten päästään myös laajentamaan ruokavaliota ja ottamaan puurot yms. kehiin. Ai että! Nyt vaan kärsivällisyyttä. Hmm.. pitää vissiin googlata mitä se on.

Turvaistuin!

OMG. Eikö me ihan juuri käyty hankkimassa turvakaukalo ja mietittiin, että koittaako ihan oikeasti vielä se hetki, että pieni vauva siinä kiikutetaan autoon ja ajellaan kotiin.. No, nyt sitten ollaan siinä tilanteessa, että turvakaukalo jää kohta Nopsulle pieneksi ja oli aika hankkia ihan isojen poikien turvaistuin! Vähän toki etuajassa tämän kanssa oltiin, mutta kun oli niin loistava tarjous ja sopivasti mummi kylässä (jos-tiedätte-mitä-tarkoitan), niin pitihän tilaisuudesta ottaa vaari!

Voin samalla suositella lämpimästi Martinkylässä olevaa Lastenturva-liikettä. Ihan mieletön valikoima kaikkea lasten ja vauvojen juttuja (kuulema Suomen suurin) ja me ainakin saatiin niin hyvää palvelua, että en muista milloin olisin koskaan niin hyvää saanut. Aivan mahtavan hyvälle tuulelle tuli pieni ihminen :)

Liikkeessä äidin kanssa uumoiltiin, että Nooan pää yltää tällä hetkellä ehkä puoleen väliin selkänojaa, että kyllä se vielä aika monta kuukautta saa kasvaa, ennenkuin tähän sopii. Mutta kas vain - näin se taitaa olla, että ei meillä enää mikään minivauva asu! Istuimeen on kuitenkin 9kk/9kg turvaraja, joten vielä hetki odotellaan.

Mummiviikonloppu!

Siitä onkin vierähtänyt aikaa melkein kaksi kuukautta, kun mummi viimeksi näki Nooan. Ja voi ihme, miten paljon sitä onkaan niistä ajoista muututtu! Eilinen meni ihan vaan päivitellessä. Onhan se eri asia nähdä livenä, vaikka lähes päivittäin soitellaankin ja kuvat ja videot suhaa Joensuuhun päin.

Eilen käytiin vakkarikahvilassa juomassa (taas yhdet..) kaneli-cookie-cappucinot sekä pikapyörähdys ruokakaupassa. Nopsu viihtyi aivan mainiosti rattaissa!

Eilen loppui myös vihdoin maitoaltistuksen A-osa. Iho-oireethan hävisivät tiistaina - vain palatakseen keskiviikkona ja joka päivä mentiin pikkuisen pahempaan suuntaan. Eilen sitten testauksen loputtua saatiin antaa allergialääke, jolla oli "harmittava" (öö.. ILTA + VAUVA) sivuvaikutus  -se väsyttää kamalasti :) No, poika huitaisi sitten 8,5h unta putkeen :)

Maanantaina mennään aamulla taas lääkäriin ja odotan kyllä tosi mielenkiinnolla arviota tästä testauksen sujumisesta ja päätöstä siitä, vieläkö jatketaan B-maitoon. Mutta sitä ennen pari hauskaa päivää Paula-mummin kanssa edessä!

Istuva härkä, takapuoli märkä, mahtava päällikkö on.

Voi miten mahtavaa istuminen voikaan olla! Kun tuo pienokainen on ihan syntymästään asti viihtynyt parhaiten pystyasennossa, niin kuinka hienoa, että sen osaa nyt jo ihan itse! Lattialla istumisessa kannattaa vielä olla maman tai papan kädet varuilta ympärillä, mutta tässä, oi että, tässä eilen saadussa huvipuistossa Nopsukka istuisi vaikka päivän! Peitto alla tukee vielä vähän jalkoja, mutta ai että miten mukava tässä onkaan istua ja tunkea noita ampiaisen tuntosarvia suuhun :) Tämä ihanuus saatiin ystäviltä käytettynä oikein sopuisaan hintaan. Tosin sillä tyytyväisyydellä, millä poika nyt tässä viihtyy, oltaisiin voitu vaikka pistää nolla hinnan perään ;)

Hankittiin myös jo valmiiksi syöttötuoli. Minulle vauvan/lapsen tarvikkeissa ei millään merkeillä ole väliä ja haluan edelleen hankkia mahdollisimman paljon käytettynä. Syöttötuoliin olin kuitenkin jo odotusaikana tehnyt henkisen valinnan: Stokken Tripp Trapp. Se se olla pitää. Suurin syy se, että tuoli menee tästä noin 6kk iästä aina kouluikään asti. Se ikäänkuin muotoutuu lapsen kasvun mukana. Myös tuoli on niin tukeva, ettei sitä saa pöydästä työntämällä kumoon. Erittäin tärkeä pointti tuon meidän painijan kanssa :) Käytettynä tämä löytyi ihan kohtuuhintaan ja vielä eri paikasta löysin käytettynä nuo pehmusteet. Koko paketti 142 euroa, kun uutena vastaava olisi tullut maksamaan noin 280 euroa. Ihan jees.

Vielä toistaiseksi syöttäminen menee paremmin Nooan "säkkituolissa", mutta varmasti viikon tai kahden päästä siirrytään jo käyttämään pelkästään tätä. Syömisestä puheenollen, meillä tosiaan tuli vähän takapakkia ruokakokeiluihin tuon maitoallergiaepäilyn takia. Tällä hetkellä listalla on bataatti, kesäkurpitsa ja mustikka. Seuraavana varmaankin kokeillaan päärynää, perunaa, porkkanaa (uudelleen) ja ehkä jotain marjasekoituksia. Myös puurot saataisiin jo ottaa menuun, joten ainakin kaurapuuro lähtee testiin heti kun tosiaan saadaan tämä maitoasia ensin järjestykseen. Nooa syö yleensä tosi reippaasti kaikkea mitä annetaan. Kesäkurpitsa bataatin seassa tosin ensin aiheutti pienen kauhunsekaisen ilmeen ja oksennusimitaation. Pieni raasu :D Mutta heti seuraavalla syöttökerralla sekin jo meni ilman irvistelyjä alas.

Nooa 5,5kk

Meidän Nooa Matias on nyt noin viisi ja puoli kuukautta.

Lempinimet:

Nopsukka, Nopsu, Kinkku (voi kamala, mutta tähän on kyllä ihan söpö selitys!) ja tietenkin Pikkukinyo

Nooa osaa:

- kääntyä selältään mahalleen
- ja nyt uutena myös pari kertaa käännytty jotain tukea "vasten" mahaltaan selälleen
- ryömiä
- syödä soseita
- hymyillä ja nauraa
- istua tuettuna ja aika hyvin jo ilmankin tukea
- käydä pöntöllä kakalla (no kyllä tämä nyt pitää täällä kertoa! Vai.. pitääkö..? :) )

Nooa tykkää:

- maistaa kaikkea. KAIKKEA.
- kaukosäätimistä, ihan hulluna!!!
- pomppimisesta, IHAN hulluna!!!
- kylpemisestä (tähänkin sata huutomerkkiä)
- mustikkasoseesta
- huomion keskipisteenä olemisesta

Nooa ei tykkää:

- pukemisesta, eikä ainakaan pipon nauhojen solmimisesta
- olla yhtään kauaa yksin
- siitä kun kylpy loppuu
- pitkistä automatkoista (tai yleensäkään paikallaolosta)

Nooan Normipäivä:

5-6 kukkuu, ei nukuta enää!
6-7 aamupala (mustikkaa ja maitoa)
noin 8-9 ensimmäiset unet (yleensä 1h)
unien jälkeen ehkä maitoa
10-11 päiväruoka (bataattia ja ehkä kesäkurpitsaa ja/tai mustikkaa sekä maitoa)
noin 11-14 välillä toiset unet (yleensä 2h)
unien jälkeen maitoa
16-17 iltaruoka (bataattia ja ehkä kesäkurpitsaa ja/tai mustikkaa sekä maitoa)
noin 17-18 kolmannet päiväunet (yleensä max. 1h)
unien jälkeen maitoa
19 iltapala (mustikkaa)
19:30 iltakylpy
19:45 iltamaito
20 hyvää yötä!

Yöllä heräämisiä parhaimmillaan pari kertaa, huonoimmillaan ei pysytä edes laskuissa..

Semmoinen Nöpönenä meillä asuu <3

Tikulla silmään..

.. joka menneitä muistelee. Mutta tähän kohtaan nyt silti pieni katsaus menneeseen, koska uumoilin ihan oikein silloin raskauden loppumetreillä, että ainakaan vauva-arjen aluksi kirjoittamiseen ei vaan riitä energiaa.

Tässä siis tiivisteenä muutamat pointit Nooan alkutaipaleelta: 

- aikamoisen levoton vauva, ei suostu olemaan selällään tai muutenkaan missään yksin

- hirmuisen vähän varsinaista itkua, hirmuisen paljon örinää, murinaa, kitinää ja ininää

- pomppupallo oli paras kaveri, sillä hytkytettiin selät ja hartiat jumiin asti

Kantoliina oli toisiksi paras kaveri. Näiden yhdistelmä toimi parhaiten. Tutti ei.

- tissimaitoa riitti mitä riitti, ohessa meni ekat kuukaudet Peptiä ja sitten Standardia (Nutrilonia, ei sitä vodkaa)

- 2,5kk Nooa joutui viideksi vuorokaudeksi sairaalaan nielutulehduksen takia. Se oli rankkaa. Aivan järkyttävän rankkaa. Siinä meni sitten ensimmäinen joulukin sujuvasti ohi.

Pieni urhea rakas

- päivärytmi oli ihan hakusessa tuonne noin 4kk asti. Silloin alkoi muodostumaan haalea käytäntö, jossa illalla uni tuli kahdeksalta, aamulla noustiin 5-6, ekat unet noin 8 aikaan, toiset noin 12 aikaan ja kolmannet noin 17 aikaan. 

- vaunuissa Nooa ei suostunut hereillä ollessa olemaan niinku ikinä, joten vasta nyt kun voidaan liikkua rattailla, pystyy jäbän kanssa käymäänkin jossain pienesti! Wohoouu!

- kylpeminen on ollut all time favorite alusta asti

öö.. mitä muuta..

Sää. Sää on tänä talvena ollut niin omituinen! Vielä joulukuussa kävin tennareissa, collegehousuissa ja ohuessa takissa työntelemässä vaunuja. Lämpötila oli reilusti plussalla. Tammikuu oli talvinen, mutta jo helmikuussa oltiin keväisissä tunnelmissa. En valita, sillä niitä pakkaspäiviä, kun ei ole saanut mennä vaunulenkille ulos, on ollut kiitettävän vähän. 

Ja näin. Kolmas teksti "uuteen" blogiin ja nyt jo pääsin tähän moodiin, jossa päässä ei ole häntää. Hiphei.