Aamulla lähdettiin pihalle yhdeksän aikaan. Käytiin leikkikentällä hiekkalaatikolla ja kiikkumassa, Alepan edestä ostamassa mansikoita, Vaasan tehtaanmyymälästä piirakoita ja näkkäriä, sitten käytiin kirjastossa ja sen jälkeen vielä kiikkumassa ja hiekkalaatikolla.
Sitten kotiin, ruokaa ja päiväunille. Päikkärit kesti 1,5 tuntia, jonka jälkeen ystävä oman poikansa kanssa tuli käväisemään kylässä. Nooa heräsi tosi kärttyisenä ja selvästi unet oli jääneet kesken, vaikka en häntä saanutkaan jatkamaan uniaan. Rattaissa kävelytystä melkein tunnin verran, eikä poika sittenkään ottanut toisia päikkäreitään. Ilta on siis sujunut aika kitinäpyllynä. Ei siis vissiin vielä olla siirtymässä yksiin päiväuniin!
Käytiin äsken moikkaamassa tässä ihan lähellä asuvaa Juhiksen työkaveria, jolla on 3vk ikäinen vauva. Vallan söpö oli nukkuessaan hän.
Tässä kirjastosta mukaan napatut lastenkirjat. Nooa jaksaa kuunnella ja katsella luettua kirjaa jo muutaman sivun verran. Pupu Tupuna on sama kirja, kun minulla oli pienenä. Juhiksen suosikki on Pekka Töpöhäntä ja tuo Ihmissatuja Pikkukummituksille vaan kuulosti niin hauskalta :)
No niin, taidan tästä lähteä pienelle pään tuuletuskävelylle, sitten kylmään suihkuun ja sen jälkeen rojahtaa sohvalle. Joku kylmä juoma käden ulottuvilla.
Voi ihana Pupu Tupuna! Ja entäs Miina ja Manu - ja kaikki muut ihanat lasten kirjat ja satukirjat. Minä niin tykkäsin lukea niitä sinulle aikoinaan. Ja Johannalle lisäksi Tuisku-ponia ym.ym. Muistatko, mikä oli "Tiiliskivi"? Meillähän luettiin tosi paljon. Ihan parhaita muistoja:) :)
VastaaPoistaäiti
Tiiliskivi piti aina äitin makuuhuoneeseen kantaa, kun siitä piti joku tarina lukea. :) Hyvin on Pupu Tupunat ja Miinat ja Manut minullakin muistissa. Ihanaa, kun pääsette Nooalle jo pikkuisen lukemaan :)
VastaaPoistaApua, ei, en muista mikä on tiiliskivi!!! Voi ei.. No, toisaalta, harvasepäivä unohdan mikä on käsijarru tai mitä olin laittamassa mikroon. Tai että pyykit on koneessa. Että siinä mielessä ei ihme, kun tää muisti nyt ei ehkä just käy ihan täysillä :)
VastaaPoistaIhana että samoja lastenkirjoja on edelleen kuin silloin "pari kymmentä" vuotta sitten :)
"Tiiliskivi" oli siis epävirallisena nimenä sille ihan mahdottoman paksulle ja painavalle satukirjalle, jossa oli varmaan ainakin 500 sivua. Pitääkin hakea se ullakolta :)
Poista