Pihalla

"Häh, mitä sä tarkoitat "Missä on lamppu?" ei täällä mitään lamppua ole, me ollaan pihalla!!! Urpo! Koetit kuitenkin vaan saada mua katsomaan kameraan..."

"Se, mitä mä mietin, on että miten mä pääsen parhaiten tästä laidan yli tuonne maailmaa tutkimaan.."

"Ei hitsit.. tää on nyt tää juttu, mitä oli hiton hankala kiivetä ylöspäin.. tää jotenkin.. no.. emmä vaan pääse!!"

"Mut silti sitä on hauska yrittää! Äiti voisitko muuten joskus ehkä huomata, että mun pipo on vähän vinossa.."

"Kiikkuminen on kuitenkin mun mielestä parasta."

"Todellaki parasta!!!!!"

Buenas tardes amigos

Täällä mennään maman näkökulmasta vähän hassussa välitilassa; reissunjälkeinen haikeus ja samalla kovasti päälle puskeva synttäreiden valmistelu. En voi uskoa, että tasan viikon päästä katetaan jo pöytää, koska silloin sunnuntaina juhlitaan yksivuotiasta Nooaa. YKSIVUOTIASTA! Voi miettikää nyt tätä elämän ihmettä. Tasan vuosi sitten Nooa köllötteli vielä tyytyväisenä masussa. Olo kyllä alkoi olla jo aika tukala ja kutakuinkin näinä päivinä ensimmäiset synnytyksen merkit alkoivat tuntua. Niin, tiistainahan se synnytys tuntemusten mukaan alkoi ja poika tuli maailmaan vasta perjantain vaihduttua lauantaiksi. Elämäni kamalin koettelemus näin vuoden perspektiivillä tuntuu nyt vain häilyvän hirveältä ja ennemminkin suurelta onnistumiselta, kuten Mount Everestille kiipeäminen tai joku vastaava suoritus.

Tänään tehtiin ekaa kertaa ruokaa koko perheelle; uunilohta ja perunoita. Ylpeänä kasasin tätä suolatonta ja vain vienosti tillillä maustettua lohta sekä perunaa Nooan lautaselle, jossa tilsasin ne veden kanssa ihan löllömuusiksi. Ja arvatkaa kelpasiko? No ei :D Ihan kamalaa kakomista. Sen oksennustaudin jälkeen Nopsu on ollut kyllä niin valikoiva ruuan koostumuksen suhteen!

Palatakseni vielä näihin reissuaiheisiin... ihan järkyttävä reissukuume jäi! Jos rahaa olisi, niin varmasti lähtisin vielä ennen töihin paluuta tekemään jonkun oman pikkureissun. Sitten keväällä meidän on tarkoitus napata mummi Joensuusta mukaan ja lähteä neljän hengen porukalla Wieniin pariksi päiväksi. Sitten kesällä varmaankin suunnataan oman perheen kera Etelä-Ranskaan lomailemaan. Tällaisia suunnitelmia ja haaveita siis tällä erää :)

Ainiin, sellainen projekti tässä on meneillään, kun Nooan Yömaidosta Vieroitus. Nuo yöt meinaa nykyisin on aika levottomia ja oon ihan varma, että se johtuu siitä, että Nooa vielä aamuyöstä yleensä herää ottamaan maitoa. Sitähän se ei millään mittarilla enää Tarvitse, vaan se on vaan tapa. Ja varmasti tämän maitotankkauksen odottelu häiritsee myös alkuyön unta, kun mielessä pyörii sen ihana yön maitohetki. Viimeyönä valvottiin tunti, Juhis sitkeästi tarjosi vaan vettä juomaksi. Toivottavasti ensiyönä päästään jo vähemmällä protestoinnilla ja pian nukuttaisiin levollisemmin koko perhe!

Barcelona - suprisingly german!

Totesimme useampaan kertaan, että ihana Barcelona on yllättävän saksalainen. Olin varautunut rentoon meininkiin - metrot tulee kun tulee, hotellin respassa on joku silloin kun siihen ehtii ja jaksaa, aamupalalla on leipää tarjolla sitten kun joku sitä muistaa tuoda.. manana, manana. Mutta ei. Kaikki toimi tuossa kaupungissa meidän näkökulmasta aivan supersäntillisesti. Metrot tuli sekunnilleen, respassa palvelu 24/7, kaikkialla siistiä ja organisoitua. Yes, if you, dear reader, are working on Barcelona city marketing, feel free to steal our slogan! Tässä alla nyt vielä koottuna tunnelmia reissusta.

Kotiin palatessa Nooan reaktio oli vähintään mielenkiintoinen. Sitä ei ollut. Tyyppi oli ihan niinkuin minä olisin käynyt roskat viemässä. Poika oli vaan hullun innoissaan, että sen suosikki-matkalaukku tuli takaisin - roikkui siinä koko kotimatkan. Ja mun tuliaiset vaan vilkaisi ohi, ja tarttui pitkäksi aikaa tutkimaan ostamaani fööniharjaa. Et silleen. Olisi ehkä riittänyt, että kotiin olisi palannut matkalaukku ja harja. Pojilla päivät täällä oli mennyt tosi hyvin, mikä oli tietenkin ihanaa aina reissun aikana kuulla. Nooa oli nukkunut hyvin ja muutenkin ollut hyvällä tuulella.

Nyt sitten paluu arkeen tökkii just niin paljon kuin paluu arkeen aina tekee. Ulkona on viileää, vettä satanut koko aamupäivän kaatamalla. Kaupassa käymistä varten pitää pukea haalarit, kumpparit, sadetakit, rattaisiin sadesuoja, pipot, lapaset.. Sitten kaiken purku kaupan aulassa ja sama ruljanssi uudelleen kotimatkaa varten. Jippijee.

Juhis sanoi eilen, että Pariisiin on tarjouksessa lentoja 170 euroa. Kannattais olla varovainen mitä suustaan päästää ;)

(no vitsi vitsi, kyllä mamma nyt pysyy vähän aikaa kotona, Joensuu taitaa taas olla seuraava matkakohde ja sinne raahataan pikkuapina mukaan)

EDIT:

Niin ne matkavinkit! No tässä muutama mikä jäi eilisestä postauksesta puuttumaan:
- Ibis Barcelona Pza Glories 22 on erittäin erittäin kiva hotelli ja hyvä sijainti, Llacuna-metroasemalle 4min kävely
- Rannalle jos meinaa, niin syyskuun loppupuoli on siihen liian myöhäistä
- Kulkemiseen kannattaa ottaa T10 kymmenen kerran matkalippu, käy kaikkiin julkisiin kaupungin alueella
- Kentältä voi tulla keskustaan niinkuin me tulimme: lentokenttäbussi terminaalista toiseen, puolen tunnin välein kulkeva juna Sants-asemalle, josta kahdella eri metrolla hotellille. Asian voi myös tehdä helpommin, kuten teimme paluumatkan: hotellilta kahdella eri metrolla Catalynia-asemalle, josta aerobus kentälle. Hintaa tälle helpommalle reitille tuli vain euron enemmän kuin junahässäkälle
- Viimeinen ja tärkein Barcelonavinkki lienee tärkein: mene sinne! :) It's SO worth it!

Barcelona - compartementos superiores!

Voi mikä ihana loma meillä oli! Sanat ei riitä kuvaamaan, miten paljon ihania hetkiä mahtui näihin kolmeen päivään. Hotelli oli ihana, sää oli ihan jees, vaikka välillä satoikin. Barcelona on aivan mahtava kaupunki ja seura oli mitä parhainta! Tässä kuvien muodossa katsausta muutamiin lomahetkiin.

Kuva Tibidabon huipulta. Jos pitäisi valita yksi eniten mieleenjäänyt kohta, olisi se ehdottomasti Tibidabo. Niin surrealistista paikkaa en ole nähnytkään. Korkea vuori, jonka huipulla on vanha linna ja vanhanaikainen huvipuisto. Aivan kuin jonkun lapsen piirroksesta! Sinne pääsee ottamalla metron L7 asemalle Av. Tibidabo, josta lähtee ylös raitiovaunu. Suosittelen raitiovaunua kiipeämisen sijaan, nimimerkeillä hikistä kokemusta on. Siitä matka jatkuu korkeuksiin funicular-vaunulla.

Barcelona on myös shoppaajan unelma. Mangon outlet sekä Primark tarjosivat meille eniten matkalaukun täytettä. En olisi ikinä uskonut, että meidän tulee shoppailtua noin paljon!! L'illan kauppakeskus on oiva sadepäivän (ja himoshoppaajan kohde). Metrolla asemalle Maria Christina ja siitä raitiovaunulla pari pysäkkiä L'illaan.

Ei ole montakaan asiaa, jotka ylittää sen nautinnon, kun on nukkunut 11 tuntia putkeen ja sen jälkeen voi hipsiä alakertaan hotellin aamupalalle. Tuoreita hedelmiä, kuumaa maitoa ja kahvia, loputtomasti nutella croissanteja sekä herkkusämpylöitä. Jugurttia, hilloja, teetä, mehuja.

Tuoreiden hedelmien ja smoothieiden määrää kauppahallissa!! Ja tasapainoksi tietenkin churroja ja kuumaa kaakaota. Plus "muutama" suklaalevy El Corte Inglesen alakerrasta (miten suklaa voi olla tuolla niin halpaa!?)

Ekan päivän ruokailu suoritettiin turistimaisesti ja helposti Placa de Catalynian aukiolla olevassa Hard Rock Cafessa, mutta seuraavina päivinä pyrittiin syömään muualla kuin keskustassa. Aitoa espanjalaista ruokaa, palvelua vain espanjaksi (kummasti sit oppii parissa päivässä kieltä kun pakko on) ja hinnat noin puolet siitä, mitä jossain La Ramblalla.

Huomenna voisin laittaa vielä muutaman kuvan lisää. Sekä parit matkavinkit Barcelonaan matkaaville - tai itselle muistilapuksi. Sillä tuonne kaupunkiin on pakko päästä uudelleen!

Autolla länteen ja bussilla itään

Eilen aamulla meillä oli auto käytettävissä, joten hurautettiin ystävä-lapsi-treffeille, minnekäs muualle, kuin Ikeaan! Mutta ehei, emme sentään tyytyneet parin kilometrin matkaan vaan uhkarohkeasti lähdettiin naapurikaupunkiin, Espooseen :) Oli muuten pisin matka, mitä oon ajanut Nooan kanssa autolla.

Eipä ystäväni turhaan ollut Ikeaa kehunut tällaisena lasten kanssa tapaamispaikkana. Siellä oli tosi kiva leikkinurkkaus, Nooa jopa leikki pari minuuttia siellä ihan kivasti kavereidensa kanssa ja minä sain ensimmäistä kertaa koskaan tuolla tavalla kahvilassa istua hetken rauhassa kahvin ja kakkupalan äärellä. Lisää leikkipaikkoja oli lasten osastolla.

Yhdentoista aikaan sitten ruoka nassuun ja autolla takaisin kohti kotia. Uni tuli ennen kehätietä. Rattaista pinnasänkyyn siirtäminen unien alkuvaiheessa onnistuu ihan mutkitta, mutta autosta sänkyyn kantaminen (oh, miten sä ootkin nyt niin tiukasti siinä istuimessa kiinni.. okei, sit auton ovi "pam", avaimet kili kili kili, oh, aurinko paistaa sua nyt suoraan silmiin, ulko-oven koodi, joo nuku vaan rakas nuku nuku.. hissi KLING, apua, oot jo ihan täysin hereillä.. kodin ovi, avaimet kili kili..) onkin vähän haastavampi rasti. Noin 15min silittely sai kuitenkin unen onneksi jatkumaan vielä omassa sängyssä.

Tänään aamulla suuntasimme taas tapaamaan ystäviä ja lapsia, tällä kertaa vastakkainen suunta, eli Tikkurila. Pidimme vähän synttärijuhlia, etuajassa. Kyllä yksivuotissynttäreitä voi juhlia moneen kertaan! Kuvassa lapsilla menossa maissinaksubileet. Kylläkin meille jälleen (kolmas kerta) heräsi epäily, että maissi Nooalle ei sovi, sillä illalla poika oli tosi itkuinen. En tiedä, tällä hetkellä olen vähän liian väsynyt miettimään mitään järkevästi.

Väsymyksen tiedostaen, täytyykin tsempata kunnolla kohta kun lähden hakemaan siskoa lentokentältä. Johanna tulee tänne viettämään huomisen päivän meidän kanssa ja sitten sunnuntaina aamuyöstä nousemme koneeseen kohti Barcelonaa!!!

ps. pitäisikö lisätä tunniste "onnettomat otsikot" :P

Päivä täynnä Elämää

Joskus sitä miettii, miten yhteen päivään voikin mahtua niin paljon tekemistä, elämää ja tunteita. Laidasta laitaan. Tänään aamulla Nooa selvästikin pahastui siitä, kun Juhis lähti töihin, koska heti oven mentyä kiinni minulla oli käsissäni ihan mahdoton kiukkupylly. Pahinta, mitä KP:n kanssa voi tehdä, on jäädä kotiin kasvattamaan molemminpuolista ärsytystä, joten matkaan hoi.

Bussilla Käpylään Hippulaan moikkaamaan ystävää ja hänen pian 3kk täyttävää poikavauvaa. Olen aina aivan ihmeissäni, kun näen vauvan, joka hereillä ollessaan suostuu olemaan paikallaan. Sylissä, sitterissä tai vaunuissa - yhtä ihmettä minulle. Wau. Toki, tälle ystävälle "suotakoon" helppo vauva, koska elämässä muuten riittää haastetta. Toivon kaikkea hyvää hänelle tulevaan ja uusiin kuvioihin <3

Päiväunien aikana minä taas jatkoin siivousprojektia ja pesin makuuhuoneesta kaappien ovet, jalkalistat, lattian ja seinät. Ja ikkunanvälit. Päikkäreiden jälkeen syötiin herkkuvälipalaa ja vasta sen jälkeen avasin vakuutusyhtiöstä tulleen kirjeen, joka olikin kuin sementtiä mukavaan iltapäivään. Inhottava, selviteltävä asia, joka vaatii paljon tiukkaa vääntöä siitä, kenen "syy" tietty isohko virhe on. Hermostuin ja harmistuin ihan totaalisesti. Toivotaan, että kaikki vielä järjestyy jotenkin!

Pikainen kaupassakäynti ja samalla huomaaminen, että ollaan armottomasti myöhässä. Vauhdilla kotiin, ruokaa molemmille nassuun&massuun, tavarat kyytiin ja bussilla taas kohti Helsinkiä. Tällä kertaa suuntana Hartwall Areena, jossa Juhis oli tekemässä Elämä Lapselle -konserttia. Oli aivan mahtavan kivaa nähdä siellä tuttuja, ihania artisteja, kummiperhettä (he saapuivat konserttiin, mutta ei ehditty tällä kertaa enempää viettämään aikaa yhdessä) ja tietenkin papamussukkaa.

Takaisin tullessa taas kiristettiin hermoja. Miten voi olla, että bussit ajaa jopa 5min aikataulua edellä?!??!?! Minä juoksin lähes koko kilometrin matkan, että ehditään bussiin (väsynyt lapsi, nukkumaanmenoaika..) ja mitä käy? Ollaan liikennevaloissa, kun nään bussin ajavan pysäkille, NELJÄ MINUUTTIA ETUAJASSA. Huidon bussille, että "odota, me tullaan kyytiin" ja rynnin rattaiden kanssa täyttä juoksua pysäkille.. vain nähdäkseni kuskin kaasuttavan tiehensä. Voi uskotteko, että ketutti!!! Siinä sitten odoteltiin seuraavaa bussia koko ajan kitisevämmäksi käyvän taaperon kanssa :/

Nyt pötkö nukkuu, minä otin lasin viiniä ja ison annoksen suklaata. Sekä telkkarista tyttöhömppää; Toisenlaiset äidit ja Svenska Hollywood fruar :) Pian Juhiskin saapuu kotiin ja voi miten ihanaa, nyt hänen iso, kolmen viikon työrutistus tältä viikolta on ohi ja meidän arki vähän rauhoittuu.

Projektipäällikkönä

Taidan vähän jo kaivata takaisin töihin. Kaipaan projekteja, tekemistä, tavoitteita, suunnitelmia... Tämän tajusin, kun innostuin totaalisesti siitä, että koko talo pitää siivota lattialistasta kattolamppuihin ennen Nooan synttäreitä. Nyt siis tein listan kaikista siivottavista kohteista ja tänään otin käsiini ensimmäisen urakan. Nooa nukkui 1h45min ja koko sen ajan minä siivosin keittiötä :)

Aamulla käytiin MLL:n perhekahvilassa, jossa oli taas tosi mukavaa. Niin kivoja äitejä, ihania lapsia ja sokerina kirsikan päällä Nooa oli ihan super hyvällä tuulella koko ajan. Se vaan flirttaili muille äideille, tuli välillä halailemaan minua ja leikki kiltisti leluilla, eikä pahastunut mistään. Haha, nämä lienee juuri niitä hetkiä, kun muut äidit katsovat, että "voi että, olispa meilläkin noin kiltti ja tyytyväinen taapero" :)

Ihanaa nyt kun ollaan terveinä, niin eipä paljon jakseta kotona pysyä. Huomenna lähdetään aamulla Hippulaan moikkaamaan ystäviä. Sitten iltapäivällä käymään Hartwall Areenalla kun papakinyo on siellä huomenna ohjaamassa illalla superison konsertin. Olen kyllä ihan mielettömän ylpeä super super super lahjakkaasta, taitavasta ja alallaan kovasti arvostetusta miehestäni <3 Ei voi kuin ihailla!

ps. apua toi mun tukka. Koska sille ehtisi/jaksaisi tehdä jotain muuta aamulla, kuin ponnarille ja haituvat pinnille? Super ihailukateus ystävälleni!