Viimeinen työpäivä ja epätodellinen olo

Tänään oli viimeinen työpäivä ennen äitiyslomaa. TÄNÄÄN OLI VIIMEINEN TYÖPÄIVÄ ENNEN ÄITIYSLOMAA. Ei, ei oikein auta vaikka sen kirjoittaa isoilla... ei se vaan meinaa upota päähän :) Tuntuu, että juurihan aloitin uudessa työpaikassa, miten voin nyt olla jäämässä pois.. tai siis enhän mä jää pois, vaan lomalle. Vapaalle. Ja miten yhtäkkiä hypättiin siitä päivästä, kun töissä vapisevin sanoin sain kerrottua, että odotan vauvaa siihen, että vauva on jo melkein täysin kasvanut masussa ja jään nyt kotiin odottelemaan sen saapumista maailmaan..

Mieltä on myös samaan aikaan vetänyt vähän alaspäin pikkuisen yhtäkkinen rauhallisuus. Poikahan on ollut menneet viikot hurjan menevää sorttia. Ja nyt sitten pari päivää oltu niin hissun kissun, että äitistä on kyllä tehty ihan hermoraunio. Kävin tänään neuvolassakin tsekkaamassa asiaa, sydänäänet vaikutti hyviltä ja vauva oli hyvässä asennossa. Ainut ohje vähäliikkeisyyteen on useamman kerran päivässä maata tunti pitkällään ja laskea, että liikkeitä tulee 10 kappaletta. Jos ei, niin sitten lähdettävä käymään sairaalassa.

Kuva lainattu täältä

Suurin pelko odotukseen liittyen on minulla ollut menettämisen pelko, joka on tullut kuvoihin ehkä tuossa puolenvälin jälkeen. Että entä, jos tämä kaikki upea, ihana, ihmeellinen odotus ei päättyisikään onnellisesti. Jokainen varmaankin odotusaikana käy läpi joko tämmöisiä tunteita tai jotain muita pelkoja. Ja kai se on ihan luonnollistakin - onhan kyseessä niin valtava elämänmuutos ja niin suuri odotus ja rakkaus tuota pientä elämää kohtaan.

No, viimekädessähän nämä näin suuret asiat ei ole meidän itsemme päätettävissä, joten ainut mitä voi tehdä, on koettaa luottaa ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. Välillä se on tosi helppoa ja välillä ihan kamalan vaikeaa! Eikä asiaa yhtään auta hormoonit, jotka saa itkut ja ahdistukset aikaan milloin mistäkin.

Näin pohdiskelevissa tunnelmissa siis tätä iltaa... Huomiselle on onneksi buukattuna kivoja tekemisiä ja varmasti äidin olon pieni koheneminen tekee hyvää myös pikkuiselle.

Sain töistä lahjaksi tänään aivan ihanat pari juttua. Siis en todellakaan odottanut mitään lahjoja! Pelkkä kahvittelu mun "kunniaksi" tuntui ihan tarpeeksi hassulta sekin :) Meillä on kyllä aivan ihania ihmisiä töissä <3

Japaniaiheinen kirja ja lahjakortti kauneushoitoon!

ps. arvaa kuka on syönyt sieltä "synnytyskassista" jo kaikki lakut ja yhden suklaapatukoista.. :) Pitää vissiin hankkia lukko siihen! :)