Ah, sunnuntait!

Kun ensin ahertaa työviikon ja sitten vetää päivät kahdestaan lähes aamusta iltaan Nopsun kanssa, niin ai että sitten maistuu sunnuntait, kun koko perhe on vapaalla! Tässä kuvakollaashi ihanasta eilisestä. Myös mua vainonnut layer-ongelma photarissa on kadonnut kuin tuhka tuuleen, joten jipii, kollaasien teko helpottui just 100%! *

1. Aurinko paistoi. Lähdin kävellen Jumbossa käymään ja kurvasin ravintolapäivän popup-kahvilan kautta. Ostin köyhän ritarin ja sepä maistui maistui nam! 

2. Katselin Nooalle kevääseen lenkkareita ja jouduin taas toteamaan saman valitusvirren. Tarjolla on joko pinkkiä tyttöglitteriä tai harmaata ankeutta. Missä kaikki kivat värit, jotka (nyt seuraa radikaali ajatus) menis vaikka ihan tytöille JA pojille!  

3. Nooa nukkui kolmen tunnin päiväunet. Käytiin sitten loppuvaiheessa sitä Juhiksen kanssa ihailemassa. Pieni rakas. Kyllä lapset on kauniita, kun ne nukkuu <3

4. Oma lenkkariongelma ratkesi iloisesti, kun XXL:ssä oli tarjouksessa lähes 90 euron Niket; vain 39,90. Ja istuivat kuin hanska! Tai sukka. Pörrösukka. Aijai, nyt vaan kevätkelit, niin näissä on mahtava Nooan kans juosta ympäri pihoja!

5. Samalla reissulla kurvattiin vielä Ikeaan. Nooa söi mielissään lihapullia, porkkanaa ja perunamuussia. Ja ranskalaisia. Ja mehua. Ei olla kovin tiukkapipoja nyt tän ruokavalion kanssa, pääasia, että syöminen pysyisi nyt vaan yhtä hyvänä, kuin viimepäivät antaa toivoa. 

6. Lastenosastolle olisi poika voinut jäädä leikkimään vaikka kuinka pitkäksi aikaa ja huudon kanssahan sieltä sitten lähdettiin. 

Ihana sunnuntai, ihanat mun pojat <3

* näköjään ongelmien määrä on vakio, sillä vaikka teen tän kuvan minkä kokoiseksi, blogger kivasti kutistaa sen :/ Mrr..

Sunday randoms

Näin joululomalla menee ihan sekaisin, mikä viikonpäivä, viikko, kuukausi tai jopa vuosi on. Ihanaa on ollut, kun Juhis on ollut paljon kotona ja kävivätpä pojat heittämässä pienen kyläreissun mumman luoksekin Alavudelle. Huomenna sitten arki taas alkaa, mutta uudenlainen arki :) Seuraavat kaksi viikkoa harjotellaan päivähoitoa ja onhan tuossa ensiviikolla tiistai ihan koko perheen vapaapäiväkin.

Kävin perjantaina kampaajalla. Tasoitettiin väri vastaamaan omaa väriä ja pieni latvojen tasaus. Lähdin niin myöhään, että totesin, etten enää kävellen ehdi vaan oli napattava pyörä. Sää oli sanalla sanojen HURJA. Vettä satoi vaakasuoraan, kunnon myrskytuuli, maa oli suurimmalta osalta sulana, mutta välillä huomasi, että ajaakin ihan jäällä. Pakko kyllä myöntää, että mä tykkään ihan hirveesti ajaa huonossa kelissä pyörällä :) Siinä on joku jännä selviytymisadrenaliini kokoajan pinnassa. Tosin, kypärä ei varmaan olisi pahitteeksi.. 

Kuinka tyylikäs kuva Nopsusta! Kyläilemässä Pohjanmaalla Juhiksen lapsuudenystävän luona. 

Hei tässä tämä mun uusi takki!! Kuva napattu tänään.. öh.. Stokkan.. öö.. alennusmyyn.. no siis ihan vaan kaksi paitaa ostin!! Iik! Oon niin ylittänyt kaikki aleshoppailubudjettini x100! Mutta tämä takki on niin suosikki! Juhiskin kun tuli tänään Nopsun kanssa mun perässä Jumboon, niin sanoi, että mut oli aika helppo bongata kaikkien mustaharmaiden ihmisten joukosta. 

Loppuun vielä kuva mun uudesta idolista: Daphne Selfe, 85v. Katsoin eilen mahtavan dokumentin, jossa kerrottiin kuuden 70-91 vuotiaan naisen elämästä. Mitä mimmejä!! Pitävät viimeisenpäälle omasta kunnosta ja ulkonäöstä huolta ja vähät välittävät iästään. 91-vuotias leidi on edelleen mukana politiikassa ja aivan hervoton huumorintaju ja yksi 80v. tanssija vetää edelleen tanssitunteja teatterikoulussa. Daphne oli ollut 50-luvulla malli ja kun 70-vuotiaana hän oli jäänyt leskeksi, hän päätti että nyt tarvitsee elämään jotain uutta. Hän haki uudelleen mallitoimiston listoille ja matkustelee nyt mallintöitä tehden. Aivan mielettömiä roolimalleja! 

"When you're old, people expect you to just fade into the background, but no, I'm not gonna do that. I'm gonna actually look good and feel good and do amazing things. Getting old does not have to be going into a care home and sitting in a circle with mouth open and teeth falling out." Bridget, 75.

Välipäivät

Niin vaan tässä on kulunut nopsaan nämä kuuluisat välipäivät joulusta uuteenvuoteen. Oon nähnyt muutamaa kaveria, Nopsulla ja ilman. Käynyt parissa jumpassa. On oltu ulkona sen mitä on pystynyt (ensin oli 20 pakkasta ja seuraavana päivänä vesisade!!). Tänään aamupäivä oli vähän erilainen, koska mulla oli käynti Meilahden sairaalassa sydänosastolla. Siellä tehtiin vähän arviota ja tutkimusta siitä, kannattaako mun sydäntä nyt opereerata ja tultiin siihen tulokseen, että tällä erää ei. Katsotaan sitten myöhemmin, jos tilanteet muuttuu.

Hieman hauska oli kyllä olla siinä pöydällä ultrattavana, kun viimeksi on ultrattu semmoiset 30 senttiä alempaa :) Myös huvittava oli kuulla monitorista OMIA sydänääniä. Vähän muuten hihitin tuolle tekstille tuossa peilin alla; vissiin sairaalassa liikkuu suhteellisen aggressiivisia tyyppejä, kun siinä lukee, että "heilutus riittää mustaan silmään" :) Careful who you wave at :P

Tuon visiitti vei tuntitolkulla vähemmän aikaa, kun mihin oli pyydetty varautumaan, joten hyödynsin jäljelle jääneen (?) ajan kurvaamalla hetkeksi keskustaan. Kävin rauhassa syömässä salaatin ja tein alesta ihanan takkilöydön! Niin täydellisen sininen villakangastakki (no hitot mitään villaa ole kyllä nähnytkään, mutta sen tyylinen), että lentää tuo kirpparilta ostettu ankean harmaa kyllä nurkkaan heti hep.

Tänään on siis Uuden Vuoden Aatto! New Years Eve! Hetki, jolloin aina haluaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä taakse jäävä vuosi on pitänyt sisällään. Mistä kaikesta on selvinnyt. Mitä oppinut. Mitä hienoja juttuja saanut kokea. Mikä oli ihan pyllystä ja saa todellakin jäädä vanhaan vuoteen :P

Ja sitten kääntää katse tulevaan vuoteen. Tuo ihana, uusi, raikas, salaperäinen 2015. Vuosi, jolloin taas kaikki on mahdollista. Tulevana vuonna minä palaan työelämään, Nooa aloittaa päivähoidon, tehdään toivottavasti joku perheen lomamatka, Nooa täyttää kaksi vuotta.. isi ja äiti täyttää vähän enemmän.. :) Toivottavasti pysyttäisiin kaikki terveinä ja saataisiin paljon iloa ja onnea elämään!

Toivon teille kaikille (hehe, kaikille) lukijoille myös oikein upeaa alkua uudelle vuodelle!

Hetkiä (taapero)elämästä

Käytiin Nooan kanssa tänään aamulla Itiksessä (öhm.. hakemassa mulle yhdet farkut ja huivi..) pienellä retkellä. Kovasti tässä alkaa tajuta, että on viimeinen tavallinen viikko ennen joulua ja sitten päivähoidon aloitusta. Nimittäin sitten kun se päikky alkaa, niin aion ainakin aluksi rauhoittaa täysin nuo torstait ja perjantait leppoisaan kotona oloon, yhdessä ulkoiluun ja ehkä mammakaverien näkemiseen. Silloin ei hötkytä bussiin kiireellä, rynnitä ostoskeskuksissa ja syödä kiirellä purkista ruokaa toinen käsi kahvikupissa.

Tuota kuitenkin tänään teimme. Voi hyvät hyssykät välillä pienet asiat voi olla niin kaaoottista :D Kello tuli 11 ja ajattelin tehdä samoin kun tehtiin viime viikollakin. Mennään rauhalliseen kahvipaikkaan, minä otan kahvin ja samalla kun hörpin sitä, syötän Nooan.

Nooa syöttötuoliin. Alkaa venkoilut. Kitinät, kurkottelut ja venkoilut. Hiki valuen saan syötettyä puoli purkkia ruokaa ja Nooa huitoo sen minkä ehtii. Ei puhettakaan, että kykenisin juomaan kahviani. Lisäksi se on ihan tuhannen kuumaa. Nooa bongaa kassista maidon ja alkaa itkeä sen perään. Survon ruokapurkkia ja likaista lusikkaa laukkuun, sekoitan maitojauhetta ja vettä. Nooa nappaa pullon sekunnissa ja tajuan silloin, että meidän pitäisi alkaa jo liikkumaan bussia kohti. Oma kahvi edelleen koskematta.

On pakko riistää lapselta pullo kädestä, jotta saan haalarin puettua päälle. Potkuitku ja vastustelu maksimus. Onneksi käyn salilla ;) Lapsi väännön jälkeen rattaissa, haalari päällä, kengät jalassa, myssy päässä. Pullo kouraan ja lauleleminen, että rauhoittuisi ja tajuaisi, että nyt se maito on siinä. JUO. Oma kahvi edelleen koskematta, toki jo hieman jäähtynyt.

Kiskon itselleni takin päälle, survon tavarat rattaiden alas, menen tiskille ja pyydän saada "lopun" kahvin mukaan pahvimukiin. Lähdetään liikkeelle ja tajuan Nooan olevan rattaissa väärin päin. Siis istuinosa on pakko kääntää bussia varten. Nooa ylös rattaista. Huuto! Miksi seison yhtäkkiä tässä ja minne *vettiin meni se mun maito!? (okei, ei Nooa ehkä kiroilisi, mutta siltä sen ilme näytti). Rattaiden venkslausta, lapsi takaisin rattaisiin. Taas laululla rauhoittelu ja pullo suuhun. Oma kahvi nyt pahvimukissa, edelleen hörppäämätön.

Vihdoin liikkeelle. Nooa on jo selvittänyt maitonsa ja heittää pullon pitkin käytävää. Haen sen. Haen pöydälle unohtuneen pahvimukikahvin. Jatkamme matkaa, bussi menee ihan kohta. Nooa näkee kädessäni pahvimukin ja hänen on pak-ko saada se! Kitinä-kurkottelu-venkoilu. Kahvi on onneksi jo sen verran jäähtynyt, että kykenen kumoamaan sen lähes ns. ykkösellä kurkusta alas. Nooa raivoaa edelleen kun ei saa mukia, etsin kuumeisesti roskista ja ekaa kertaa elämässäni mietin vain mukin nakkaamista olan yli.

Mukista selvitetty. Pipot päähän, hanskat käteen, itku itku, tutti suuhun. Itselle pipo ja hanskat. Bussipysäkille. Bussi tulee. Kyytiin.

Viereisissä rattaissa matkustaa 8kk kaksoset. Huokaan mielessäni; "Luojan kiitos mulla näitä on vain YKSI!"

ps. Kiitos Jungle Juice Barin tyttö kun otit huoleksesi mun pahvimukin roskiin hoitamisen. Anteeksi Ciao Cafe a) yleisestä huudosta ja riehunnasta b) maitojauheesta pöydällä c) pöydän alle unohtuneesta likaisesta lusikasta d) keskelle käytävää jääneestä syöttötuolista. Rapatessa roiskuu.

Aurinkoinen aamu!

Hehe, tajusin vasta otsikon kirjoitettuani sen yhteyden blogin nimeen :) Mutta kyllä, pitkästä aikaa tänä aamuna on paistanut aurinko! Ihan mieletöntä, miten paljon energiaa tuosta valtavasta päivänvalolampusta saa! Myös Nooa on ollut paljon helpompi tapaus tänään kuin moneen viikkoon. Peruutin tosiaan eilen viimehetkellä sen tämän päivä lääkäriajan, kun näyttää ihan siltä, että joku käänne parempaan on viikonloppuna tapahtunut ihan itsestään. Saa nähdä.. toivotaan! Siispä lääkärireissun sijaan lähdettiin vähän irrottelemaan pikku shoppailureissulle.

Käytiin ensin viemässä kirjastoon pari kirjaa ja heittämässä pari kassia vanhoja vaatteita kierrätykseen. Sitten kävin kunnon lattemammatyyliin hakemassa Coffee Housesta takeaway-latten, joka a) on hirmu hyvää b) piristää hieman, koska olo on edelleen tosi nuhainen c) maksaa ennen kello 11 vain 1,50 :) Mammalle kaffetta ja Nooalle tuttia, suunnattiin H&M:lle hakemaan Nopsulle "joulupaita" sekä nappasin myös mukaan alennuksessa olleen neulepaidan. Päiväkotipaidaksi <3

(Nooa sai reissun aikana flirttailtua neljälle eri naiselle ja sai ne kikattamaan ja juttelemaan)

Anttilassa ei ollutkaan mitään niitä juttuja, joita eilisen mainoslehtisen perusteella läksin hakemaan, möh! Jumbossa on tosi tosi kiva lasten leikkipaikka, mutta Nooan mielestä koko JUMBO on leikkipaikka ja se jaksaa viihtyä tuolla rajatulla alueella yleensä minuutin. Tällä kertaa veri olisi vetänyt kovasti sporttishoppailemaan Stadiumiin ja lopulta äidin oli napattava karkulainen kyytiin ja ruokakaupan kautta kotiin.

"Huih, miten kirkasta!! Äiti mikä tämä valo on?! En muista!!" :) (myös toki äiti näyttää hivenen pelottavalta tässä kuvassa, että ilme voi tietysti olla myös sille..) Ja sitten vielä vähän jalottelua. Koetan saada Nooaa tottumaan kengillä kävelyyn ulkona. Nyt uskallettiin jo ottaa muutama askel. Nyt Nopsu nukkuu päiväuniaan ja itse olen istunut tuossa ikkunan ääressä vain silmät kiinni tuijottaen aurinkoa. Auriiiinkooooooo!!!!

Rasti seinään

Tiedättekö mitä tänään tapahtui? Minä kävin shoppailemassa Nopsun kanssa!! Siis ei sillä tavalla, että a) juostaan Clas Ohlsonilta rättejä/lukkoja/paperia b) juostaan rattaat pysähtymättä H&M:ltä joku pipo/body/sukat ja c) ravataan tuttuun tahtiin Citymarket läpi. Ei.

Vaan ajattelin, että nyt vaan rohkeasti koetetaan käydä jossain yhdessä kaupassa katsomassa mulle jotain uutta neulepaitaa. Mä oikeasti tarvitsin sellaista! Nooa viihtyi niin hyvin, että päädyin kiertämään neljä eri liikettä! Ja jopa sovitin useaa paitaa. Aivan mahtavaa, toinen söi hanskaansa ja välissä flirttaili naismyyjille (siis ei mitään rajaa, se saa nyt jo itteään 20 vuotta vanhemmat naiset ihan hattaraksi :D ). Tästä mielettömästä illasta muistoksi ostin sitten ihan kaksi paitaa :) Toinen on ihana fuksian punainen neule ja toinen vaalean ruskea neuletakki. Ne on ihanat. Ja tulen aina varmasti muistamaan niiden ostosreissun.

Toki yksi asia, mikä sai minut kokeilemaan tätä ennen mahdotonta tehtävää oli..

Tutti. Nooahan on nyt sitten oppinut syömään tuttia. Kyllä, luit oikein. Pojalla on ikää kohta 1v2kk. Lelulaatikossa on aina pyörinyt pari tuttia ja yhtäkkiä vaan havahdutaan siihen, että Nooahan kantaa epäilyttävän usein nykyisin tuttia suussaan. Viimeistään sen pois nappaaminen (ja sitä seuraava itku) kertoivat, että koukussa ollaan! Aiemmin se ei pahastunut yhtään jos tutin nappasi pois.

No, ei me nyt varsinaisesti aiota Nooaa opettaa tutille, mutta ajattelin, että ei siitä nyt kovin suurta haittaakaan voi olla, jos sitä pitää hätävarana niihin hetkiin, kun Nooan mielestä häntä kohtaa tylsyyskuolema, eli ruokakaupan viimeiset metrit, automatka tai se, kun kotona täytyy vaikka saada rauhassa puhua joku tärkeä puhelu ilman vieressä kirkuvaa taaperoa.

(En kestä tuota kuvaa, se on niin outo! Kuka tuo tuttisuinen lapsi on?? Ei oo meidän! :D )

Että semmoista. Nooa on myös oppinut viimepäivinä nousemaan seisomaan ilman tukea, joten kävelyyn lähtöön ei enää tarvita aina jotain tueksi. Ja tänään iltaruuan Nooa söi itse. Käsin. Makaroonilaatikkoa. Ja iltapuuroa kauhoi itse pari lusikallista ihan onnistuneesti suuhun.

Semmoinen tyyppi meillä siis tällä hetkellä asuu. Tuttivauva ja itsenäinen nuori mies.

Piipahdus joulumaassa

Tänään aamulla lähdettiin Nooan kanssa esittelemään uusia rattaita pienelle shoppailureissulle Itikseen. Lähinnä halusin päästä käymään Indiskassa ja arvoin hetken aikaa Itäkeskuksen ja keskustan välillä. Molempiin kun on puolen tunnin bussimatka. Valitsin kuitenkin Itiksen, koska siellä Nooa pääsee välillä vähän tepastelemaankin ympäriinsä.

No niin, olihan se bussiin nousu tuhat kertaa helpompaa, kun sai vaan työntää näin rattaat paikalleen. Ja en tiedä onko se tämä korkeammalla istuminen, mutta Nooa jaksoi koko puoli tuntia istua paikallaan! Vähän toki välillä lauleltiin ajankuluksi. Hauska tilanne kävikin sitten kun päästiin Itikseen ja minä laskin Nooan hetkeksi maahan rattaita vasten seisomaan, että käännän tuon istuinosan shoppailua varten kasvot menosuuntaan. No, ekaa kertaa kun kääntelee, niin eihän se heti meinannut luonnistua ja sitten jarrujakaan meinannut saada pois päältä. Samalla silmäkulmasta huomaan, että eihän tuo poika enää pysy seisaallaan siinä paikassa mihin sen laskee :D Tap tap tap.. "Nooa, odota!!" tap tap tap.. "Nooaaaaa.. älä mene kauas!!". No, ei siinä varmaan mennyt kuin parikymmentä sekuntia, mutta hyvin pienet jalat jo siinä ajassa kantoivat Nooan..

.. tämän ihmetyksen luokse!! Voi hyvät hyssykät! Miten - iso - joulu - KUUSI!! Tätä olisi jaksanut tuijottaa vaikka kuinka kauan ja hirveä kurkottelu, että jos saisi vähän koskeakin.. Nuo valot siis vilkkuivat koko kuusessa ja musiikki soi :)

Ostoskori on aivan mieletön. Siis vanhoihin mahtui juuri ja juuri tuo hoitolaukku, mutta nythän siellä on lisäksi sadesuoja pussissa, kaksi ostoskassia ja molempien pipot ja hanskat. Niin ja vesipullo ja mitä nyt vielä.. (roikkuva asia on meitsin kaulahuivi :)

Busseja kotiin kulkee vain puolen tunnin välein, joten meidän piti vähän odotella seuraavaa. Olin kirjoittanut tarkasti lapulle joka ikisen bussin. Ja perskules sentään! Mennään pysäkille odottelemaan eikä dösäkkää ala kuulua.. huomaan pysäkin aikataulusta, että reittiopas on antanut väärät kellonajat. Bussi oli siis just mennyt. Iik. Ruoka-aikakin alkaa lähestyä ja Nopsu kitisee. Läheisestä Alepasta purkki sosetta ja pysäkille sitä syömään ja odottamaan joku 20min.

Bussi saapuu. Kuski viittilöi; "kahdet rattaat jo kyydissä". Mä en voi uskoa meidän huonoa tuuria. Kuski avaa ovet kuitenkin ja mitä mä nään - yhdet rattaat (joissa ei istu lasta) ja yhdet matkarattaat (joissa ei niissäkään istu lasta). Sadasosasekunnin harkinnalla hyökkään sisään ja pyydän sitä noin viisivuotiaan (!) lapsen äitiä sulkemaan sateenvarjo-tyyppiset (eli sekunnissa suljettavat) matkarattaat, jotta me mahdutaan kyytiin. Kuski, ihana kuski, onneksi otti mut kyytiin <3

// Mitä tästä voit oppia? Jos lapsesi ei istu rattaissa, vaan istua pojottaa penkillä JA sinulla on sekunnissa suljettavat matkarattaat, niin kun näet pysäkiltä kyytiin pyrkivän rattaat-vauva-äiti -combon, niin huikkaa nyt ihmeessä kuskille, että "Ota vaan kyytiin, mä pistän mun rattaat kasaan!" Mom code!

Ihan sama juttu kuin se, jos kyytiin on pyrkimässä kolmannet vaunut/rattaat ja itse olet jäämässä seuraavalla pysäkillä pois. Jos sulla nyt ei ole ihan jalka paketissa (ja ollaan alueella jossa tiheästi pysäkkejä), sinä jäät pois jo sillä pysäkillä ja annat seuraavalle paikan! Mom code!

Iltapäivällä yksi ystävä tulee ostamaan pomppukeinun sekä lämpöpussin. Sitten pitäisi käydä kaupassa ja vielä illalla muskariin. Touhukas viikon aloitus siis!

Kotiäidin shoppailutunnustuksia

Kävin tänään kaupoilla Nooan kanssa. Raidallinen t-paita Vilasta 14,90, Muhkea tuubihuivi Mangosta 19,90, sinivihreä huivi Stokkalta 13,50 ja lämpimät Helly Hansenin lapaset 12,90.

Hihi. Huijasin. Ensimmäinen vihje; eihän Nooan kanssa käydä "kaupoilla" :) Nappasin nämä kaikki mukaan ruokaostosreissulta Citymarketista. Jokainen oli alennuksessa ja maksoi vitosen, eli kaikki yhteensä 20 euroa. Ei paha! Mulla on joku ihme himo aina välillä kurkistella noi cittarin ja prisman yms. vaateosastot, koska tuurilla niistä tekee tosi hyviä (hinta-laatu) löytöjä perusvaatteista. Ja lisäksi saa aikaan paljon suuremman ilon löytää jotain sieltä, mistä ei mitään kuvittelisi löytävänsä, hihi.

Nooa heräsi tänään viideltä, joten kun lähdettiin yhdeksän aikaan kauppaan, uni tuli rattaissa. Ja kun päästiin kotiin, niin heti avautui silmät. Sittenpä olikin päivän rytmit sopivasti sekaisin! Nyt tyyppi kävi noin tunnin nukuttamisen jälkeen varsinaisille päikkäreilleen ja kello on jo kaksi. Nämä pikku sairastelut on kyllä tosi ärsyttäviä, kun ei voi lähteä minnekään kuumeen takia, mutta silti pienellä apinalla riittää energiaa kuin pikku kylässä. Ja samaan aikaan kun äiti on myös puolikipeä, sillä erolla, että ÄITIÄ kyllä huvittais vain maata sohvalla, tai edes vaikka lattialla.

Oh kun pian oltaisiin kaikki terveitä! Kaipaan ulos ja kerhoihin ja ystäviä näkemään ja ennenkaikkea treenaamaan!!! Mrrr!! Jos pullamössö ja rautakanki voisi saada lapsia, niin minä olisin se!

Löytöjä

Jokseenkin kiireistä elämää pidellyt täällä viimeaikoina. Suurin, ja valtaisa ilon aihe on se, että nyt viimein kaikki on terveinä. Oh, kylläpä sitä taas osaa arvostaa!

Tänään aamulla minä pääsin käymään pitkästä aikaa isolla kirpparilla ja voi riemua! Oli loistohomma olla siellä heti 9 jälkeen paikalla. Pöydät ja rekit olivat täynnä, myyjät vielä iloisia ja ei yhtään ryysistä. Tein löytöjäkin. Itselle mekko, huivi, villapaita sekä kirja: 3,50! Nooalle farkut ja söpö slipoveri: 2e. Ja vielä lisäksi Mondon Wien-opaskirja ensikevään reissua silmällä pitäen: 1e. Rahaa meni siis 6,50. Perjantaina kun jouduin "pakolla" käymään keskustassa kahvilassa, jossa otin mehun ja raakapatukan, ostoksille hintaa tuli 6,80. Silleen. 

Juhis droppasi Nooan minulle jäähallille ja me tultiin siitä bussilla kotiin Juhiksen jatkaessa toimistolleen tekemään hiki hatussa töitä. Keskiviikkona kun on iso konsertti tulossa. Nooa nukahti bussiin ja on nyt kohta pari tuntia ottanut unta. Hyvä juu, mutta vähän aikaisin nää unet taas tuli... Kunhan poika herää, niin lähdetään ruokakauppaan sekä katsoman Budget Sportista siellä tarjouksessa olevia ulkoilukenkiä. Jos nyt vihdoin saisin aikaiseksi ostaa ne :)

En tiedä laskeeko joku, mutta.. viikon päästä tämä mamma on jo Barcelonan lämmössä, vilinässä ja vapaudessa! En ehkä saa enää yhtään yötä nukuttua - ihan pikkuisen joku on innoissaan!! Reissaaminen on lapsettomassa elämässäni, ja erityisesti sinkkuelämässäni ollut aina ihan super super super tärkeä juttu. Mulla oli melkein aina joku reissu buukattuna ja kesällä pyrin lähtemään vähintään kuukaudeksi Suomesta pois. Reissussa on aina mieletöntä taikaa uudistumiseen, kokemuksia, nähtävää, irtautumista arjen murheista, herkkuruokaa.. nautin niin kaikesta pienestäkin - bussipysäkit on erinäköisiä kuin kotona, metrossa tuoksuu (köhm, yleensä kyllä haisee, paitsi Japanissa) erilaiselle, ihmiset meikkaavat erilailla, aurinko paistaa erilailla, shoppailusta ei tule yhtä helposti huono omatunto kuin Suomessa.. :P

Pääsittekö kärryille: MINÄ <3 REISSUT ja kohta pääsee pitkästä aikaa!!!! :)
Extrasuperplussana täysin ennenkuulumaton reissuseura: SISKO :D Oujeeoujeeoujee!!

Mamman Oma Viikonloppu

Neljä suklaapullaa ja rivi suklaata cashewvoin kanssa iltapalaksi. Why not? Päälle iso lasillinen valkoviiniä. Sopii.

Öljyt tukkaan ja ohoh, miten kello on jo noin paljon, pitäis olla jo nukkumassa.. EIKÄ TARVII - mä voin aamulla nukkua niin pitkään kuin haluan! En muista koska viimeksi! Aaah, muistanpas. Heinäkuussa.

Aamupäivällä voi vaikka lähteä shoppailemaan (ah miten rakastan tuota uutta laukkuani!!) ja jätskille :) Niin ton huivin sai laukun kanssa kaupanpäälle. NO EI TIETENKÄÄN SAANUT. Mut hei, yolo. Jalkojen osittaiseen takaisin maanpinnalle palautukseen sopii roudata cittarista alennuksessa olleita vaippapaketteja kotiin niin monta kuin käsissä saa kannettua.

Wau. Voin ottaa asioita pakastimesta ilman, että tarvitsee teipata ovea takaisin kiinni. Voin syödä olohuoneen lattialla katsoen telkkaria samalla. Voin ottaa pienen lepohetken peiton alla just silloin kun huvittaa. Lidliin pyöräillessäni lauloin päässäni Aretha Franklinin Freedomia :) Tein iltapäivällä uudet aarrekartat, niistä tuli hienot!

Illalla tulee telkkarista September-issue, täydellistä tyttö-muoti-hömppää. Huomenna ajattelin ommella ison kasan rästissä olevia korjausompeluita ja leipoa porkkanakakkua kotiin palaaville pojille. Niin ja tehdä Nooalle vielä pienen kotiinpaluuyllärin. Raasu rakas pikku raukka kun on pienen nuhan lisäksi saanut tänään jonkun vatsapöpön! Kuulema vointi on tosi hyvä ja on hyvällä tuulella, mutta vaippaa saa vaihtaa koko ajan ja myös isoja pukluja on tullut. Tosi kurjaa, että ei ole kotona kun on pöpöjä, mutta en ole kovin huolissani, koska a) se on isin kanssa eli maailman paras huolehtija b) lämpöä tai kuumetta ei ole c) yleisvointi on pirteä.

Onneksi kuitenkin saan pojat huomenna kotiin <3

Lapsi parkissa ja retki pääkaupunkiin

Ajattelin eilen ottaa suurehkon riskin: viedä Nooan Elixian lapsiparkkiin. Mietin, että voihan sitä kokeilla. Pahinta mitä voi tapahtua on se, että poika alkaa karjumaan ja hoitajat kiikuttaa sen minulle ja me lähdetään kotiin.

No näin kävi. Ehdin treenata 10 minuuttia :) Nooan itku oli selvästi hätäitkua siitä, että mihin hänet on jätetty - missä äiti on?! Ymmärtäähän sen hyvin, eihän poika ole ollut juuri yhtään kenenkään hoidossa. Uskalsin kuitenkin kokeilla, koska Nooa ei ole missään vaiheessa paljoa vierastanut eikä muutenkaan ole porukassa ikinä semmoinen äidin lahkeessa/kaulassa roikkuja. Tulen kyllä kokeilemaan uudelleenkin. Ihan hyvää totuttelua siihen, että joskus pitää vielä elää hetki tai kaksi niin, että äiti tai isi ei ole ulottuvilla. Ja tässä on hyvä treeniympäristö (treeni, hehe), koska minä olen kuitenkin kokoajan huuto (hehe) etäisyydellä :)

Tänään sitten aamulla lähdettiin keskustaan tapaamaan ystävää lasten kera. Huh, tiedättekö kun joskus vaan sitä haluaisi hetkeksi sirotella näkymättömyys&hiljaisuus -taikapölyä lapsensa päälle, niin että voisi hetkiseksi keskittyä olemaan ihan omilla aivoilla ajatteleva, keskustelemaan kykenevä ihminen. Varsinkin tällaisina aamuina. En ymmärrä miksi Nooalla nyt eilen illan ja tämän aamupäivän on hermot olleet tosi kireällä - joka asiasta tulee itku ja hymyjä ei pahemmin näy. Mukava oli kuitenkin nähdä ja onneksi kyseinen ystävä on kovin ymmärtäväistä sorttia <3

No, pitkä päivä vielä edessä nyt kun Juhiksella on paljon töitä. Eilen illalla marmatin, että haluaisin hetkeksi shoppailemaan, sushille, salille tai edes syödä suklaata. Onneksi näistä ässistä kaksi pystyi toteuttamaan ihan kotisohvalla, vaikka kello oli jo illalla kymmenen. Jääkaapista pari palaa tummaa suklaata ja nettiin aleostoksille :) Nyt siis pakettia odotellen!

ps. shoppailun teemaväri taisi olla tummansininen :)

BW

Mustavalkoinen kausi sekä sisustuksessa sekä värien vähentyminen omassa vaatekaapissa tekee näköjään tuloaan myös Nooan tyyliin. Käyn äärimmäisen harvoin ostamassa Nooalle mitään uusia vaatteita kaupasta. Juuri mietittiin, että viimeisen puolen vuoden aikana olen ostanut vissiin yhden bodyn ja Juhis ostanut yhden kauluspaidan. Niin ja Joensuussa käydessä ostettiin shortsit. Siinäpä ne.

Tänään kuitenkin sain päähänpiston hyödyntää Lindexin alekampanja koskien lastenvaatteita. Nappailin mukaan juuri ne suloisimmat vaatekappaleet, jotka aivan pyysivät päästä Nooan päälle. Joo joo, pyy-si-vät!

Pandakuvioinen body. Pipo, jonka voi kääntää ja pitää kummin päin vaan. Aivan mielettömän mahtavat mikkihiirihousut!! Tuo mikki siis pepun päällä :) Ja sitten (ainakin hieman) vedenpitävät tumput sekä töppöset. Noilla ehkä nyt pärjää hetken aikaa. Tosi hankala miettiä, mitkä olisi 10kk-miehen ulkoilussa parhaat. Voi olla, että nuo kyllä tulee enemmän rattaissaistumis-käyttöön ja pitää vielä etsiä jotain muuta sitten pihalla möyryämiseen.

Mutta olipa piristävää tehdä ihan kaupasta lastenvaateostoksia! Odotan jo vähän aamua, että saisi pistää tuosta Nooalle vaatteita päälle, hihihi :)

Tyhmä tiistai

Tai no, ei tässä tiistaissa mitään erityisen tyhmää ollut - oikeastaan aika kivoja juttuja. Mutta silti yksi niitä päiviä, kun kaikki vaan enemmän tai vähemmän ärsyttää.

Vauvalattaritunti Etnofitnessillä oli tosi hauska! Siellä tuli kunnolla hiki äideille ja vauvatkin viihtyivät. Ennenkaikkea, siellä oli ihana tunnelma ja tulin heti jo tosi hyvin juttuun samassa pukuhuoneessa (siellä on niitä neljä) olleiden äitien kanssa. Menimmekin kaikki porukalla alakerran ihanaan kahvilaan pienesti syömään tunnin jälkeen. Kiva huomata, että Nooan kanssa kulkeminen alkaa jo sujua, vaikka onhan se nyt tuhannen kaukana siitä, kun liikkuu vaan yksin! Talking about vessassa käyminen, rattaiden pyörittely, kitinän minimointi (eli lähes jatkuva viihdyttäminen), vauvan unien ja syömisten ajoittaminen..

Illalla lähdin Ikeaan kanelibullateelle rauhoittelemaan ärsytysoloani. Ikeassa NIIN on parhaat kanelipullat koko maailmassa! Mums nams. Ja hinnat ei päätä huimaa, koska tämä pulla + tee + suklaalevy maksoi 1,20 :D Ostospuolelta mukaan lähti potta, unipussi, lusikoita, espressomukit ja yksi euron maksanut viltti.

Maitoaltistusta

Tänään siis käytiin viettämässä viisi tuntia Pikkujätissä maitoaltistuksen merkeissä. Nooa sai tosi selvät reaktiot, mutta lääkärin päätös oli, että altistusta jatketaan vielä kotona. Itse olin päätöksestä vähän ihmeissäni, koska oireet olivat niin selvät. Toisaalta ymmärrän, että maitoallergiadiagnoosi on ihan vakavasti otettava juttu, eikä niitä jaeta kuin karkkeja penkkaripäivänä. Toivotaan, että pian saadaan selvyyttä asioihin!

Olen tosi onnekkaassa asemassa, kun Juhis pystyy olemaan töidensä puolesta niin paljon kotona. Esimerkiksi tänään lääkärireissulla oltiin molemmat. Se tarkoitti myös, että maitoannosten välissa molemmat sai vuorotellen vähän vapaa-aikaa. Itse maksimoin puolen tunnin ilottelun hakemalla jäälattea ja tekemällä pieniä shoppailuja. Pirteä t-paita kevääseen ja taas yhdet college-housut. Päivässä kun niitä kuluu aika monet.. puklu puklu puk ja pisu pisu pis..

Hyvää yötä, jäämme jännityksellä odottamaan huomista!