Suloinen sunnuntai

Selasin puhelimesta viimepäivien kuvia ja sen mukaan mä oon ainakin syönyt :) Eilen vietin super mukavan minäminäminä-päivän. Aamulla säntäsin heti yhdeksän jälkeen jäähalliin kirpparille ja pojat miten hyviä löytöjä taaskin tein! Neuletakki ja kesämekko; 5 euroa. Kaksi paitaa, toinen euron ja toinen kaksi. Lisäksi mustavalkoraidallinen tuubitoppi (oi tule jo kesä tule) 50 senttiä.

Kirppaririemuttelun jälkeen suuntasin JÄÄTÄVÄSSÄ kelissä Tin Tin Tangoon brunssille Elinan kanssa. Siis sää oli kamala (aste lämmintä, maailmanlopun tuuli sekä piiskaava vesisade), MUTTA se mikä oli kamalinta, oli mun pukeutuminen. En tiedä mitä aamulla ajattelin (varmaankin vain autokyytiä sinne suuntaan), kun lähdin liikkelle ohuessa kevättakissa, converseissa ja ilman mitään säärystimiä tai ulkohousuja. Jösses olin JÄÄSSÄ.

Pari tuntia ihanaa rauhaisaa höpöttelyä ja sata santsikuppia teetä sekä kahvia lämmitti kuitenkin mukavasti. Tarkoitukseni oli lähteä vielä käymään toisella kirpparilla, mutta koska sinne olisi ollut jonkinverran matkaa ja olin pukeutunut kuin pissis pakkaseen, totesin parhaaksi suunnistaa suorinta tietä kotiin.

Sunnuntailystithän eivät tähän loppuneet, vaan illalla lähdimme Katjan kanssa leffaan! On niin harvoin, kun pääsemme näkemään ilman lapsia, että aika meni kuin siivillä ja höpötyksestä ei jäänyt missään välissä vajaaksi. Käytiin kaffella siinä leffan alkua odotellessa ja voin lämpimästi suositella tuota Coffee Housen hunaja-kaneli-cappucinoa. Nam!

Tänään onkin semmoinen päivä, että tasan kaksi vuotta sitten oli aika jännä päivä :) Mentiin silloin nimittäin naimisiin. Nooa oli mukana masussa noin kahden kuukauden ikäisenä masuvauvana. Tänään käytiin yhdessä lounaalla sekä jälkkärikahveilla - siinä oli meidän päivän juhlistaminen. Ja kerrankin MINÄ olin hommannut pienen lahjan ja mies ei! Se on kuulkaa harvinaisuus, kun meidän perheessä käy näin päin, joten hykertelin tyytyväisenä. Käytiin syömässä Töölöntorille avatussa Limetreessa, joka oli tosi hyvä thai-malesia-buffa. Monesti jos tarjolla on sekä sushia, että pad thaita että sitä sun tätä sun tätä, laatu kärsii, mutta nyt kyllä tämä paikka sai todella hyvät pisteet. Nam!

Tänään kun kävin Nooan päiväkodista, kuulin jotain mitä en halunnut kuulla. Ryhmässä kuulema jyllää vatsatauti. Voi yök. Kirjaimellisesti. Ja kuten sanottu, tämä viikko on semmoinen, kun ihan oikeasti kaikki saisi säilyä terveinä! Sormet ja varpaat ristiin siis, että meillä käy tuuri ja Nooa väistää tän pöpön. Lisäksi siellä on molemmat Nooan tykkäämät hoitajat tällä hetkellä sairaina (taas!! miks?? ei päiväkodin tädit saa sairastaa!!), joten varmaankin sitä protestoi meidän pieni mies, koska semmoista kiukkua ja syömättömyyttä oli alkuilta :(

Nyt taitaa tämäkin täti pian simahtaa.. öitä jokaiselle ja ne peukut ja varpaat kohti kattoa!

Akkujen latausta aurinkovoimalla

Tänään on ollut oikein hyvä voimienkeräämispäivä. Aamulla aurinko nousi jo kovin korkealle ja lämmittikin mukavasti. Käytiin Nooan kanssa MLL:n perhekahvilassa ja nähtiin siellä myös ystävää ja hänen poikaansa. Söin laskiaispullaa ja Nooakin söi pienen purkin ruokaa <3 Eilen illalla väsyneenä kirjoitin facebookiin näin:

Nonni, tuon alempana mainitsemani viikon päälle pari päivää tosi epäterveellistä syömistä, vajaan kuuden tunnin yöunet sekä 10 tunnin työpäivä. APUA! Olen ihmisraunio. Voiko joku viedä mut jonnekin tropiikkiin pariksi päiväksi joogaretriitille, jossa saisi tuoreita hedelmiä ja hierontaa??? 

Hoksasin myöhemmin, että okei, en ehkä pysty saamaan itseäni tropiikkiin lomalle, mutta voin tehdä tästä tiistaista mahdollisimman tuollaisen! Varasin ex tempore itselleni ajan hierojalle. Aamulla käytiin Nooan kanssa kaupassa ja universumi oli mun idean puolella, sillä siellä oli papajat sekä mangot alennuksessa. Siispä tein Nooan käytyä unille tämän näköisen lautasen itselleni. Voin sanoa, että maistui. Ja tuntui oikein, miten vitamiinit huitelivat kehoon. Okei, eihän näiden hedelmien makua VOI verrata siihen, mitä nämä tuolla Kaakkois-Aasiassa ovat, mutta tarpeeksi lähelle.

Iltapäivällä parvekkeella oli niin lämmin, että voitiin siellä imuroida ja pyyhkiä pölyjä. Tuli niin kesäinen fiilis. Sen jälkeen lähdettiin tunnin mittaiselle ulkoilulle aurinkoon. Käytiin myös moikkaamassa päiväkotia, josta kuultiinkin ikäviä aikataulu-/ sairastumiskuulumisia ja jouduttiin vääntämään vielä kerran tämä loppuviikon aikataulu uusiksi. Siispä minä lähden huomenna tekemään sellaisen 10h työpäivän ja Juhis pätkii oman päivänsä pariin erään.

Nooan vointi on ollut jo hyvä. Hieman on onnistunut syömäänkin. Sunnuntaina lääkäri siis totesi vielä nielutulehduksen, joka vaikutti sen hetken syömättömyyteen. Kuitenkin, paino rakkaalla oli pudonnut sen verran, että minun (jo puoli vuotta kestänyt) huoli yleisesti Nooan huonosta syömisestä otettiin vihdoin tosissaan. Huokasinkin siellä vastaanotolla, että omat ideat, voimat ja konstit alkaa olla aika loppu :/ Saatiin lähetteet ravitsemusterapeutille sekä syömishäiriölasten klinikalle. Eikö kuulostakin hassulta, että "syömishäiriö"... No, fakta on se, että joillain lapsilla vaan tuo syöminen ei lähde normaaliin tapaan liikkeelle ja siihen tarvitaan apuja. Tässä nyt odotellaan kutsua, johon saattaa mennä useampi kuukausikin. Ravitsemusterapeutille sen sijaan pääsee nopeammin ja pitääkin muistaa huomenna varata sinne aika! Tottakai samalla kokoajan toivotaan, että asia alkaisi mennä parempaan päin ihan itsestään, ajan myötä.

Päivän kruunasi tänään loistava hieronta ja nyt taidankin hipsiä pikimmiten peiton alle, sillä kello soi taas 06:00 ja bussiin on hypättävä jo puoli seitsemän!

Happy Birthday!!

Tittidii, synttäripäivä! Tosin vähän mälsät olosuhteet, kun Nooa tosiaan edelleen pitää yllä pientä lämpöä (37.0 - 37.3, josta mietin, että onks tää edes lämpö vai voiko olla normaali lämpötila..?) sekä nyt sitten yskä ja vähän nuhaa myös. Päivät tuommoisen energisen taaperon kanssa kotona on niin tuskastuttavia. Tekemistä pitäisi keksiä koko ajan ja kitinäpinna lyhenee iltaa kohti koko ajan. Tänään käytiin sentään Jumbossa kaupassa kääntymässä, kun ei tuo muksu nyt niin kipeä ole. Harmittaa kovasti, kun aamulle suunniteltu mammojen synttärikahvittelu jäi väliin :/ Syön täällä yksin tuota kakkua nyt, kun Noppeli nukkuu.. (kuva eiliseltä, kun rakas nukahti mun rinnan päälle ja tunnin siinä nukkumisen jälkeen jatkoi sikeästi uniaan, kun siirsin vierelle. Tosin, oli se tuohon alle kolme yötä nukkunutkin vaan pikku pätkiä..)

Sain aivan ihania lahjoja! Tässä kuvassa hyvältä ystävältä saadut raakasuklaa sekä ihanat kaksi Hurraw:n huulirasvaa. Kuvattuna myös Benecosilta tilaamani meikit. Minulla on siis iso ongelma silmienympärysihon kanssa. Kärsin jo teininä pahoista ihottumista tuolla alueella (loistohomma teini-iässä kun ei saa käyttää meikkiä!) ja edelleen saan todella herkästi ihottumaa, johon valitettavasti tepsii ainoastaan kortisonivoide ja sen käyttäminen taas tunnetusti ohentaa ihoa. Puhumattakaan, että sitä edes ei saisi käyttää silmien lähelle! 

Olen siis meikeissä silmämeikkien osalta siirtynyt täysin luonnonkosmetiikkaan, plus muutama Yves Rocherin tuote sekä Body Shopin tuote, joita tosin nyt vältän niitäkin. Nuo Benecosin luomiväri, rajauskynä ja ripsiväri on tosi kivat (tosin ripsari ei ihan niin tuhti, kuin moni muu) ja mikä parasta, parin päivän testauksen jälkeen silmänympärykset eivät ole saaneet mitään paniikkikohtausta :)

Kuvassa photobombaa myös uusi (?) Jenkki-purkkamaku. Sitruuna-Lime-Sorbetti. Vaikka olen purkan suhteen vannoutunut raikas minttu fani, niin tämä "makupurkka" kyllä ilahdutti kovasti. Melkein kuin olisi jälkiruuan syönyt. NO EI SENTÄÄN :D Mutta ilahduttavaa silti :)

Voi kun tuo kuume nyt pienellä pysyisi jo poissa, niin päästäisiin näkemään kavereita!

Fit mama

Tässä se taas viikonloppu hujahti. Onneksi vähän rennommissa fiiliksissä kuin viimeksi. Nooa on ollut tosi hyvällä tuulella ja se tarttuu tietenkin koko perheeseen. Nukkuminen nyt tosin on vähän kiikun kaakun, mutta ei kai sitä liian täydelliseksi voi rueta ;) Sitäpaitsi, Nooalla ilmeisesti tulee nyt kulmahampaat. Se nimittäin pitää lähes koko ajan sormia suussa ja just niissä kulmahampaiden (paikkojen) koloissa. Tuttikin (silloin kun sitä syö), on vaan noissa koloissa järsittävänä.

Tässä on viikonlopun aikana taas todettu monta kertaa, että hitsit toi poika alkaa jo olla fiksu. Katseltiin ikkunasta ulos ja todella kaukana näkyi menevän rattaat. Sanoin, että "katopa, tuolla menee rattaat, mitäs rattaissa on?" Johon Nooa vastaa, että "a vauva". (joo, edelleen lisää tuota aata sanojen eteen). Tänään kun Nopsu oli halunnut sisällä olla lenkkareissa ja sitten kun ei enää huvittanut, niin se tuli mun luokse, osoitti kenkiä ja sanoi "a poi", eli "pois" (uusi sana!). Ja, kun me illalla Juhiksen kanssa juteltiin, että katsottaisko jonkin aikaa Risto Räppääjää, niin Nooa oli jo kaivamassa dvd:tä esiin. Se siis nappasi tuon sanan ihan meidän keskustelusta. Ai että, on se, fiksu!

Minä kävin tänään jännittävässä kehonkoostumusmittauksessa. Oon pitkään jo halunnut käydä a) tsekkaamassa miten kroppa voi ja b) saada samalla siitä ylös yhdet lukemat, joiden perusteella voi myöhemmin verrata, ettei ihan pääse rupsahtamaan kun ensiviikollahan sitä ikääkin tulee taas vuosi lisää ;) 

Tulokset yllättivät minut: olen oikeasti tosi hyvässä kunnossa. Ja juhlistinkin sitä teellä ja tummalla suklaalla :) Ehkä tärkein mittari on viskeraalinen rasva, jonka tulosta minäkin odotin eniten. Tuo tarkoittaa sitä rasvaa, mikä kertyy kehossa sisäelinten ympärille kuormittaen niitä ja pahimmassa tapauksessa, noista rasvakertymistä irtoaa pieniä rasvahippusia, jotka verenkierron mukana voivat aiheuttaa erilaisia tukoksia. Tuo rasva on tuhat kertaa vaarallisempaa, kuin se jenkkakahvoihin kertyvä. Luvun tulee olla alle 100, hyvä lukema on noin 50-70. Minulla oli 64,4, joten ihan hyvältä näyttää. 

Lihasmassaa minulla on oikein hyvin painoon nähden, 27,9kg (viitearvo 24,4 - 29,8). Rasvaprosentti oli 21,3 (viitearvo 18,0 - 28,0). Nestetasapaino kropassa oli hyvä ja samoin luumassa. 

APUA, tajusin juuri, että taisin vähän valehdella pituuttani. Siis sanon aina olevani 172 pitkä, vaikka tosi asiassa olen vain nipinnapin yli 171 :D No, ei kerrota kenellekään, jooko??

Hyvissä fiiliksissä siis kohti uutta viikkoa. Toivottavasti Nooalla menisi hoidossa paremmin kuin viimeviikolla ja sittenpä loppuviikosta tosiaan päästään juhlimaan maman synttäreitä :) Whoop whoop! :) 

Mama Nutella

Niinhän sitä sanotaan, että puhuminen aina auttaa. Niinpä Nooakin oli tänään aamupäivän huomattavasti viimepäiviä paremmalla tuulella. Kiva oli nähdä vähän hymyjäkin ja saipa äiti yhden pusunkin. Aamupalaksi meni 1/4 paahtoleipää ja noin puoli desiä mehua sekä puoli desiä maitoa. Se on kuulkaa tälle pojalle hyvin se. Ja päiväruuallakin maistui hieman ruoka sekä maitohörpyt.

Ensiviikosta onkin luvassa mukava viikko. Huomenna PÄÄSEE töihin, siellä luvassa muutama mielenkiintoinen starttipalaveri ja pääsen jatkamaan erästä viime viikolla aloittamaani miniprojektia. Tykkään kyllä työstäni niin paljon! Se on ihana combo itsenäistä työtä ja yhdessä tekemistä. Ei yhtään harmita pistää kelloa soimaan jo kuudelta. Olo tosin on vielä vähän nuhainen, mutta uskon, että tämä ei tästä isommaksi taudiksi muotoudu.

Keskiviikkona (joka on siis uusi perjantai ;) tulee sisko rakas kylään! Käyn illalla hakemassa sen Tikkurilan asemalta ja sitten saadaan parasta seuraa tänne torstaille ja perjantaille. 

Eilen tiisasin tukkaprojektista, mutta starttaan nyt myös toisen projektin. Projekti Ruokavalio. Kirjauduin eilen jäseneksi netissä pidettävään ruokapäiväkirjaan ja katsotaan jos sillä saisi pitkään rempallaan olleen syömisen takaisin raiteilleen. Tällä hetkellä kun korvaan oikeaa ruokaa aivan liikaa kaikella makealla - ihan kuin mikäkin teini-ikäinen. Ainut vaan, että teini-iässä ne kalorit jotenkin vaan katoaa tomuna ilmaan. Toisin on nyt! :P 

Tavoitteena on siis syödä kunnolla viisi ateriaa päivässä, ILMAN jatkuvaa pikkunapostelua. Tämän homman kun saa pyörimään, niin ehkä ei tarvitse.. köh.. vetää iltaisin.. öö.. kasaa nutellaleipiä.. Ja napata kaupasta JOKA kerta mukaan suklaalevyä. Sokeria vähemmäksi, ravintorikasta ruokaa enemmäksi! Haluan päästä takaisin kiinni siihen rentoon ja terveelliseen syömiseen, josta kirjoitin viime keväänä. 

Olen tässä viimeaikoina tosi paljon havahtunut erilaisten ohjelmien ja dokumenttien kautta siihen, miten paljon omaan tulevaisuuteen ja (väistämättä joskus koittavaan) vanhuuteen voi vaikuttaa sillä, miten hyvää huolta itsestään pitää. Kaksi tärkeintä tekijää fyysisen kunnon ylläpitoon; ruokavalio ja liikunta. Jos kolmikymppisestä asti tuuttaa kroppaansa ravintorikasta ruokaa ja pitää huolta notkeudesta, aerobisesta kunnosta ja lihaskunnosta, niin on todennäköisempää, että kasikymppisenä tulevaisuus näyttää tältä (video alla) :) Love that granny!

Post by 97.9 La Raza.

TREFFIT ja iloisia kuulumisia

Ei saa kertoa päiväkodin tädeille tai Juhiksen pomolle. Mä pakotin aviomieheni pitämään aamupäivän töistä vapaata. Nimittäin, nyt kun Nooa oli hoidossa iltapäivälle asti, meille avautui tilaisuus viettää kolme (3!!) tuntia kahdestaan. Se on kuulkaa enemmän kuin koskaan ennen! Ihan totta! Lounastreffipaikan valinta oli helppo: Tokyo55. Molemmat rakastetaan hyvää sushia ja tuolla paikassa me ollaan käyty usein seurustelun alkupuolella (lue: ennen mahaa) lounastreffeillä <3 

Yksi mun lempparifiiliksistä maailmassa on ajella autolla aurinkoisessa säässä jonkun ihanan pojan kanssa. Siispä sopi oikein hyvin, että meidän oli pakko ajella vähän, että päästiin Töölöön asti ja sainpa treffien päätteeksi kyydin ihan kotiovelle asti takaisinkin. Sanoin kyllä nätisti kiitos ja että olis kiva nähdä joskus uudelleenkin ;)

Ruoka oli ihan mielettömän hyvää! Ainut vaan, että molemmat ollaan totuttu syömään niin vauhdilla, että tuli muutamassa minuutissa ahmittua kaikkia herkkuja niin paljon, että hetken päästä huomattiin, että Ähky. Mutta voi pojat miten hyvää oli! Vai lieko se erityisen hyvä seura ja kerrankin kahden, mikä sai ruuankin maistumaan niin taivaalliselta. Jälkkäriksi vielä hyvät kahvit ja ai että!

Mutta sitten itse päivän aiheeseen, eli Nooan Eka (lähes) Kokonainen Päivä Hoidossa. Valmistautukaa aplodeihin.. Nooa oli sekä SYÖNYT että NUKKUNUT!! Voi jösses!! Siis mun pitää nyt mennä pihalle heittämään ne kärrinpyörät - en olisi ikimaailmassa uskonut, että onnistuu nukahtamaan. Oli nukahtanut parilla silittelyllä (what?? miten se tehdään??) ja herännyt kerran, jolloin silloinkin nukahtanut uudelleen parilla silittelyllä (WHAT??) ja nukkunut siis yhteensä yli kaksi tuntia!

Myös ruokaa oli suostunut taas syömään. Broileripullia ja currykastiketta. Siis tuo poika on kyllä niin mausteisen ruuan perään. Tänäänkin illalla oma ruoka ei maistunut, mutta mun mausteinen linssi-pinaatti-riisi-pata oli nam nam :) Vähän harmillista on se, että päiväkodissa on kuulema tosi paljon sokerisia välipaloja. Tänään oli sokerimehua sekä pullaa. Harmi ravitsemusperiaatteellisesta näkökulmasta, mutta tarviiko kysyä maistuiko Nooalle :) Niin, jos muutamana päivänä viikossa saa jotain sokerista välipalaa, niin se ei maailmaa kaada. Tuleepahan lisää kivoja muistijälkiä liittyen päiväkotiin ;)

Aivan super mahtavaa, että Nooalla nämä ekat päivät meni näin hyvin. Toki tänään oli myös ollut paljon itkua, mutta se nyt vaan lähestulkoon kuuluu asiaan. Kyllä minä uskon, että tässä on niin paljon hyviä merkkejä ilmassa, että kohta meillä on ihan super reipas päiväkotilainen <3

Haloo Helsinki ja Huomenta Espoo

Nyt iso rasti seinään. Mamma kävi eilen ulkona, yökerhossa, keikalla! Oltiin parin entisen työkaverin kanssa katsomassa Haloo Helsinkiä. Keikka alkoi vasta 23:30 ja kesti (väliajan kanssa) jonnekin melkein puoli kahteen, joten hiukan oli piilottelemista haukottelussa jo loppu illasta, yöstä. Tosi hauskaa oli kuitenkin olla piiiiitkästä aikaa katsomassa livekeikkaa ja kyllähän se Haloon Elli vetää ihan hurjan taidokkaasti ja varmuudella noi biisit. Jotain jäin kuitenkin vähän kaipaamaan.. En ihan osaa määritellä mikä se on. Suhde yleisöön jäi ehkä vähän etäiseksi, bändi vähän etäiseksi... Tai sitten mä taidan vaan aina kaivata semmoista Lady Gaga -tyyppistä showta :)

Oli mahtava saada kyyti kotiin, että ei tarvinnut odotella busseja. Kello raksutti kuitenkin puoli kolme, ennenkuin pääsin nukkumaan. Aamulla Nooa nukkui armollisesti 8:25 asti ja siinä sitten noustiin koko jengi ylös (lue: äiti raahautui peiton kanssa olohuoneen lattialle makaamaan), koska meillä oli sovittuna joulubrunssi Katjan ja ihanan perheen luokse tuohon Espoon puolelle.

Oli NIIN mukavaa. Ensinnäkin väsyneenä istua valmiiseen brunssipöytään (kiitos rakkaat vielä kerran), kaikki lapset olivat terveinä (iso rasti seinään!!) ja Nooa oli myös hyvällä tuulella. Jaksoi vähän aikaa istua meidän kanssa pöydässä ja sen jälkeen lapset touhusivat keskenään (sekä miesten ystävällisellä avustuksella) koko aamupäivän. On niin ihana, kun noilla muksuilla alkaa olla kykyä leikkiä sekä huumorintajua. Aamun hauskin oli, kun Katjan 2,5v poika leikki lääkärikäyntiä isänsä kanssa ja isukki halusi jo lopetella käynnin toteamalla pojan terveeksi. No, poika juoksee päin seinää ja palaa sitten intoa hihkuen "lääkärille" todeten, että "Lisää sattui" :)

Takaisin tullessa huumoria riitti tarpeeksi siinä, kun koetettiin pitää tuo 20min matka Nooaa hereillä :) Siis se nyt vaan on ihan tuhannen huvittavaa koettaa ESTÄÄ lasta nukahtamasta :) Kotona sitten pari lusikallista ruokaa ja nyt uni maistuu. 

Silmiäni usko en

On ihanaa, miten Nooa tykkää musiikista. Helpoin tapa saada poika rauhoittumaan on laulaa sille. Itse laulettu toimii aina vielä paljon paremmin, kuin soitettu musiikki. Sitten kun kaiuttimista starttaa musa, niin Nooalla välittömästi lähtee rytmi notkumaan polvissa. Musiikki on ihana voimavara ihan kuuntelumielessäkin, mutta aivan mahtavaa, jos Nooa saa tulevaisuudessa elämäänsä jonkun musiikkiharrastuksen. Itse soitin kanteletta vuoden verran kun olin kahdeksan - siinä meikäläisen musaharrastukset :D Niin ja taisin parissa kuorossa laulaa. Olen hahmoitellut Nooaa mielikuvissani rumpujen taakse tai kitaraa pitelemään. Ainakin Alavudella käydessä poika oli ollut sähkörummuista aivan innoissaan.

Itselle koko elämän suurin harrastus oli tanssi. (edit: not dead yet, hahaha) Harrastin sitä suurinpiirtein ikävuodet 14-25 ihan tosissani, mutta silti ilolla ja koko sydämellä. Tanssi onkin semmoinen harrastus, minkä niin mielelläni soisin jatkuvan Nooallekin. Ainakin nyt musiikki, rytmi ja liike on niin voittajayhdistelmä Nopsun mielestä, että kyllä minä näkisin pojan tulevaisuudessa jollain tanssitunnilla.

Harrastukset on mielestäni tosi tärkeitä, mutta en missään nimessä halua tunkea pienen koululaisen kalenteria täyteen iltamenoja. Eikä meillä siihen kyllä olisi varaakaan. Joku yksi liikuntaharrastus ja joku musiikkiharrastus. Siinä olisi minun toiveet.

Lopuksi hassutteluylläripylläri. Aloin eilen miettimään sitä, miten paljon enemmän ennen uskalsi repäistä ja hullutella. Tässä aamulla pojat lähti pienelle retkelle, että saan siivottua ja leivottua. Mitä päädyin tekemään, kuvasin itsestäni SUPERNOLON videopätkän, jossa laulan :D OMG!? Selfiekeppi olisi ollut hyvä apu. Tämän postaamisessa ei ole mitään järkeä eikä tästä ole mitään hyötyä. Tukka saparoilla ja ilman meikkiä! Hetken mielijohteesta. Mut koko pointti onkin se, että IT WAS FUN, and refreshing. Hauskaa ja virkistävää. Meikä on youtubestara :D

Joulua odotellen. Pikkusiskon poikaystävä on hommannut kunnon karaokelaitteet, joten pääsee pitkästä aikaa laulelemaan, jee! Uskaltakaa kaikki joskus tehdä jotain repäisevää ja "noloa" - se on hauskaa :)

ps. jep, video on ylösalaisin, tiedän :D Enkä tiedä miten sen voi kääntää, mutta hei, aina vielä hassumpi noin!

Leikkibileet ja Random 8

Ihana oli taas viettää aamupäivä meidän oman porukan kanssa, on se niin huippua, kun on saanut koko vauva-ajan jakaa alusta asti samassa suossa rämpivien veneessä olevien kanssa. Leikkien jälkeen olohuone näytti tältä :D

Mutta nämä kaksi olivat iloisia. Toinen tosi vasta kun sai tuon mokkulan suuhun. Nooan täytyy olla maailman ainut yksivuotias, joka just on oppinut syömään tuttia!

Nyt illalla kävin keskustassa ensin kaakaolla/kahvilla hyvän ystävän kanssa ja sen jälkeen kävimme yhden tutun taidenäyttelyn avajaisissa. Oli tosi kiva tehdä jotain täysin arjesta poikkeavaa! Vaikka olimme kyllä molemmat niin väsyneitä, että näin jälkeenpäin oikein naurattaa, miten ankeita meidän jutut oli :) Onneksi saatiin sentään vähän skarpattua siellä näyttelyssä.

Takaisin tullessa matkasin rauhassa keskustan läpi ja kävin Sokoksella. Eksyin ajatuksissani kaikkiin menneisiin muistoihin ja bussissa keksin, että teenkin tähän sellaisen pari-faktaa-minusta-mitä-et-tiennyt (okei, vähän tylsää, koska lukijoita on edelleen pääasiassa äiti ja sisko), mutta pääsenpä haastamaan pari blogikaveria, hihii!!

Tässäpä 8 random faktaa minusta, joita et ehkä tiennyt:

1. Olen kekkuloinut aikoinani näytösmallina muunmuassa tuon Helsingin Sokoksen lavalla.
2. Tykkään edelleen tosi paljon Etelä-Korealaisista tyttöbändeistä ja osaankin koreaksi ainakin yhden kappaleen kertosäkeistön.
3. Asuin Kalliossa Kolmannella linjalla kuusi vuotta.
4. Haluaisin isona osata kunnolla japania, tehdä spagaatin ja meditoida joka päivä.
5. Me ollaan istuttu samassa palaverissa Juhiksen kanssa 2008, ollaan oltu yhtä aikaa Thaimaassa vierekkäisillä pikku saarilla 2009 sekä Berliinissä 2010 ja kuitenkin vasta syksyllä 2010 yhteisen työprojektin merkeissä tapasimme ekaa kertaa ja monen kuukauden ujostelun jälkeen päädyimme treffeille.
6. Tykkään varsisellerin tuoksusta niin paljon, että jos sitä olisi hajuvetenä, ostaisin sitä.
7. En osaa taskuparkkeerausta. Selvisin autokoulun läpi tekemättä sitä. Jos ainut tarjolla oleva parkkipaikka joskus on taskuparkkia vaativa, palaan kotiin.
8. Olen opiskellut kuutta eri kieltä (okei, opiskellut kahdeksaa, mutta osaan puhua kuutta).

Nämä kaikki asiat ehtivät tulla mieleeni bussimatkan aikana :) Haastan nyt kertomaan itsestään kahdeksan epäolennaista faktaa:

Sekaisin Emmistä / Minnan
Love Beyond Words / Marian
365GoodHairDays / Katjan

Pallo on heitetty! Hyvää viikonloppua kaikille!

Viikonlopun parhaat palat

Makasin sohvalla peiton alla ja katsoin hyvää telkkaria. Kuten Catfish.

Ompelin korjausompeluita ja sain lähes valmiiksi kaksi vauvanpeittoa <3 Täytyy pistää tässä puikolla koreasti, kun lähipiiriin pukkaa keväällä niin monta vauvaa :) Sain itseni talosta ulos eilen ekaa kertaa neljän aikaan. Kävin kaupassa unohtaen puolet asioista mitä piti ostaa. Sain kuitenkin aikaan herkullisia vegesusheja iltaruuaksi.

Niin hyvin ei tullut nukuttua, kun oli tarkoitus, sillä kipeä olo herätti vähän väliä. Ikuisuuspitkä aamupalahetki; banaanipannareita, vaniljarahkaa ja mustikoita. Teetä ja kahvia. Päivän lehti.

Jotain erikoisreseptiäkin piti päästä koettamaan. Tein tällaisia terveellisiä Snickers-patukoita. Melkein raakaruokaa, ainoastaan kuorrutussuklaa on ihan perus tummaa suklaata. No onhan tämä lopputulos nyt aika kaukana patukasta. Enkä tiedä tunnistaisiko edes matkivan Snickersiä. Mutta hyvää on!

Vielä lopuksi, tiedättekö mikä on ollut koko viikonlopussa hauskinta? Laittaa asioita pöytien ja tasojen reunoille! Ihan hulvatonta! Lasken mukin tähän pöydän REUNALLE. Eikä kukaan kisko sitä alas. Jätän puhelimen lipaston reunalle, eikä kukaan ala itkeämään sen perään. Lisäksi olen huvitellut jättämällä vesipullon yöpöydälle AUKI. Ja jättämällä tietokoneen sohvalle. Lista on loputon. Living on the edge.

Pojat alkavat mikä hetki tahansa olla kotona. Heillä reissu on kuuleman mukaan mennyt hyvin. Nooalla oli eilen varmasti elämänsä huikein päivä, kun oli päässyt pariksi tunniksi kylään, jossa oli.. koira! Voin vaan kuvitella sitä innostusta! Kuulema koira oli ollut Nooasta ihan yhtä innoissaan ja koko sen kaksi tuntia, kumpikaan ei ollut nähnyt ketään muuta ympärillään kuin toisensa <3 Jos Nooa lähti kävelemään jonnekin, niin koira seurasi kuono kiinni selässä <3

Hmm.. ehkä meidän pitää siis hankkia koira. Mitäpä sitä ei tekisi lapsensa hyvinvoinnin eteen.. :)

Rauhaa ja hiljaisuutta

Ensinnäkin, lämmin kiitos upeista, ihanista ja kannustavista kommenteista edelliseen postaukseen. Vertaistuki ja kaikki muukin tuki on niin korvaamatonta ja auttaa paljon jaksamaan!

Pojat lähtivät juuri ajamaan kohti Pohjanmaata. Tavoittena siis päästä autolla perille näin Nooan unien aikaan. Itse heräsin tänä aamuna aivan kamalan flunssaisena. Minulla oli siis kova flunssa reilu kuukausi sitten, siitä jäi tukkoisuus ja nuhaisuus kolmeksi viikoksi. Nyt ehdin noin viikon olla kunnossa, kunnes tämä uusi tauti iski.

Tästä alkaa nyt siis omaa aikaa aina sunnuntaihin iltapäivään/alkuiltaan asti. Olen miettinyt kaikenlaista puuhaa ompeluhommista vessan pesuun, sisustukseen ja leipomisiin, mutta juuri nyt ainut mitä kykenen ajattelemaan, on sohva+peitto -yhdistelmä.

Ja jos minua jossain onni on potkaissut, niin tuon aviomiehen valinnassa. Voitteko kuvitella; tuossa ne hetki sitten tulivat kauppareissulta ja sain yhden paketin, jonka sai avata tänään ja kirjekuoren, jonka saa avata huomenna. Niin, ja viinipullon :)

Rasia oli täynnä aivan käsittämättömän hyviä Caffin käsintehtyjä suklaakonvehteja (jotka on ihan sikakalliitakin!!), joten melkein kyynel silmässä täällä nyt mietin, kuinka onnekas olen, kun tätä tällä hetkellä vähän rankkaa taaperoelämää minulla on jakamassa tuommoinen uskomattoman hyväsydäminen, pitkäpinnainen ja ajattelevainen mies.

Mutta nyt, peitto päälle, telkkarista hömppää, teetä mukiin ja suklaat käden ulottuville!

Tukkapohdintaa ja rokotusten dagen efter

Wihii, pääsen viimein perjantaina kampaajalle. Edellisestä käynnistä onkin jo kaksi kuukautta. Olen tässä viimeisen kuukauden ajan miettinyt kovasti, että leikkaisin ihan lyhyet hiukset. Olen pohdinnoissani seilannut ihan lyhyestä pixie tukasta, pixie tukkaan pitkällä otsatukalla, ja nyt sitten kuitenkin vielä pohdin ehkä sittenkin ihan lyhyttä polkkatukkaa.

Pixie-tukka on i-ha-na, mutta siinä on pari miinusta. Pelkään, että siitä tulee liian poikamainen, koska en arjessa kovin paljon käytä meikkiä tai muutenkaan ole hirmuisen tyttömäinen (mikä siis tasapainottaisi lyhyttä tukkaa). Toisekseen mietin sitä, että minulla ei todella ole varaa käydä kerran kuussa kampaajalla - ja lyhyttä pitää tietenkin leikata useammin. Siispä kallistun sinne lyhyen polkan suuntaan. Tässä vielä kuvakollaasi top 6 kuvista. Ja heheheh, Juhis voi todistaa, että olen käyttänyt varmaan kymmeniä tunteja Pinterestin selaamiseen ja kivojen hiusten etsimiseen :D Kuvia on tallennettunakin varmaan 30!

Kuvat Pinterestistä

Saa antaa mielipiteitä! Otan niitä erittäin mielelläni vastaan. Vielä siis kolmen päivän ajan :) Myös väri on vielä auki! Oma hius minulla on perus ruskea, mutta ah miten tykkään vaaleammasta tukasta kasvojani vasten.. Periaatteessa kaikki noissa kuvissa näkyvät värit ovat potentiaalisia vaihtoehtoja!

Mitä sitten tulee Nooan vointiin, niin se on rokotusten jälkeen ollut ihan hyvä. Yöllä Nopsu heräsi neljän aikohin, eikä saanut sitten enää unta. Oli itkuinen ja vähän lämmin. Annettiin vettä ja panadolia. Sitten otettiin meidän väliin ja siinä vielä maitoa. Siihen se mussukka sitten nukahti vielä pariksi, kolmeksi tunniksi. Ihan söpöä, ei se koskaan olekaan vielä nukkunut (pikkuvauva-aikojen jälkeen) meidän välissä <3

Lisäksi Nopsulle on tullut ns. "mustikkaien" eli yläikenessä musta kohta, joka on ihan turvonnut. Sieltä siis poskihammas puskee vauhdilla läpi ja on tehnyt pienen verenpurkauman ikenen sisään. Eipä siis ihme, jos vähän uniakin haittaa jo tämmöiset olot! Onneksi saadaan kuitenkin olla kotona, eikä tarvitse viedä hoitoon. Ei vielä. <3

I love me

Oi viikonloppujen ihanuutta! Varsinkin kun kyseessä sattuu olemaan erityisen ihana viikonloppu :) Eilen illalla mentiin syömään ja viinilasillisille meidän ihanan mammaporukan kanssa. Uskomatonta, että me ollaan tunnettu jo vuosi näiden uusien ystävien kanssa. Ja toisaalta, uskomatonta että vasta vuosi, kun niin paljon on, tietenkin, tapahtunut lasten saamisen ja kasvun myötä. Niin, tarkoitushan ensin oli pitää yhteissynttärit meidän yksivuotiaille, mutta jotenkin se idea siitä sitten kehekeytyi ja lopulta päädyttiin jättämään muksut kotiin ja vain juhlistamaan meitä äitejä :D Mielestäni me ollaan se kyllä vauvavuoden paketoinnin kunniaksi ihan ansaittu! 

Kuva matkalta syömään. Hitsi vie, siellä on nyt ihan kunnon pakkaskelit aamuisin ja iltaisin! Hauskuus jatkui tänään aamulla, kun Katja-ystäväni nappasi minut aamulla autollaan kyytiin ja suuntasimme messukeskukseen I love me -messuille. Voi miten i-ha-naa oli päiväksi uppoutua vain hiusten ja meikkien maailmaan! Katja voitti meille pääsyliput kilpailussa, jossa saatiin myös samalla liput Mariela Sarkiman beauty schooliin tekemään meikkiä. Mikä ihanuus istua puoli tuntia vain miettimässä, miten saada itselleen aikaan the perfect smokey eye make up :)

Homma eikun parani vaan, kun meikkihetken jälkeen meille lykättiin käteen Lumenen tuotekassit sekä kupongit, joilla sai viinibaarissa lasit kuohuvaa. Ja kyllähän lasit vaaleanpunaista kuohuvaa meille kelpasi :D Samalla päästiin puimaan ihmissuhteita ja parantamaan maailmaa hetken verran.

Messuilla oli ihan kivoja tarjouksia, joista hyödynsin marjajauheita (todella näppäriä hujauttaa aamupuuron sekaan, yksi teelusikallinen vastaa desiä tuoreita marjoja), cocovin suklaita ja välipalapatukoita sekä Forsmanin ihania teitä. Teetä. Teeitä. Kuvassa myös upean Lumenen tuotekassin sisältö. How lucky am I?!

Kotiin tultua lähdettiin koko perhe ulkoilemaan ja mitenkä lähdimmekään?! PYÖRILLÄ! Juhiksen synttärilahja Nopsulle oli pyörän turvaistuin (sekä tietenkin kypärä) ja nyt vihdoin lähdimme testaamaan niitä. Istuimen ja Nooan kanssa oli kuulema tosi tukeva ja helppo ajaa. Nooan sai tosi hyvin turvavöillä kiinni istuimeen ja jalatkin tuli remmeillä omille paikoilleen, ettei pääse huitomaan niillä. Kypärä vielä päähän ja menoksi! Nooa tykkäsi kyydistä ihan ok. Ei hihkunut eikä kitissyt. Ilmeisen hyväksyttävä matkustusmuoto siis :) Meille tämä oli tosi ihana uusi asia, koska pidämme molemmat pyöräilystä, niin nyt voidaan käydä koko perhe pienillä lenkeillä ja kesällä pyöräillä uimaan ja mitä nyt keksitäänkään!

On ollut niin mukava viettää aikaa rauhassa ystävien ja koko perheen kanssa, että tässä tuntee itsensä taas ihan rentoutuneeksi ja uudelleenenergisoituneeksi (ei liene sana, mutta mitä sitten :D ) "työviikon" jälkeen! 

Barcelona - suprisingly german!

Totesimme useampaan kertaan, että ihana Barcelona on yllättävän saksalainen. Olin varautunut rentoon meininkiin - metrot tulee kun tulee, hotellin respassa on joku silloin kun siihen ehtii ja jaksaa, aamupalalla on leipää tarjolla sitten kun joku sitä muistaa tuoda.. manana, manana. Mutta ei. Kaikki toimi tuossa kaupungissa meidän näkökulmasta aivan supersäntillisesti. Metrot tuli sekunnilleen, respassa palvelu 24/7, kaikkialla siistiä ja organisoitua. Yes, if you, dear reader, are working on Barcelona city marketing, feel free to steal our slogan! Tässä alla nyt vielä koottuna tunnelmia reissusta.

Kotiin palatessa Nooan reaktio oli vähintään mielenkiintoinen. Sitä ei ollut. Tyyppi oli ihan niinkuin minä olisin käynyt roskat viemässä. Poika oli vaan hullun innoissaan, että sen suosikki-matkalaukku tuli takaisin - roikkui siinä koko kotimatkan. Ja mun tuliaiset vaan vilkaisi ohi, ja tarttui pitkäksi aikaa tutkimaan ostamaani fööniharjaa. Et silleen. Olisi ehkä riittänyt, että kotiin olisi palannut matkalaukku ja harja. Pojilla päivät täällä oli mennyt tosi hyvin, mikä oli tietenkin ihanaa aina reissun aikana kuulla. Nooa oli nukkunut hyvin ja muutenkin ollut hyvällä tuulella.

Nyt sitten paluu arkeen tökkii just niin paljon kuin paluu arkeen aina tekee. Ulkona on viileää, vettä satanut koko aamupäivän kaatamalla. Kaupassa käymistä varten pitää pukea haalarit, kumpparit, sadetakit, rattaisiin sadesuoja, pipot, lapaset.. Sitten kaiken purku kaupan aulassa ja sama ruljanssi uudelleen kotimatkaa varten. Jippijee.

Juhis sanoi eilen, että Pariisiin on tarjouksessa lentoja 170 euroa. Kannattais olla varovainen mitä suustaan päästää ;)

(no vitsi vitsi, kyllä mamma nyt pysyy vähän aikaa kotona, Joensuu taitaa taas olla seuraava matkakohde ja sinne raahataan pikkuapina mukaan)

EDIT:

Niin ne matkavinkit! No tässä muutama mikä jäi eilisestä postauksesta puuttumaan:
- Ibis Barcelona Pza Glories 22 on erittäin erittäin kiva hotelli ja hyvä sijainti, Llacuna-metroasemalle 4min kävely
- Rannalle jos meinaa, niin syyskuun loppupuoli on siihen liian myöhäistä
- Kulkemiseen kannattaa ottaa T10 kymmenen kerran matkalippu, käy kaikkiin julkisiin kaupungin alueella
- Kentältä voi tulla keskustaan niinkuin me tulimme: lentokenttäbussi terminaalista toiseen, puolen tunnin välein kulkeva juna Sants-asemalle, josta kahdella eri metrolla hotellille. Asian voi myös tehdä helpommin, kuten teimme paluumatkan: hotellilta kahdella eri metrolla Catalynia-asemalle, josta aerobus kentälle. Hintaa tälle helpommalle reitille tuli vain euron enemmän kuin junahässäkälle
- Viimeinen ja tärkein Barcelonavinkki lienee tärkein: mene sinne! :) It's SO worth it!

Barcelona - compartementos superiores!

Voi mikä ihana loma meillä oli! Sanat ei riitä kuvaamaan, miten paljon ihania hetkiä mahtui näihin kolmeen päivään. Hotelli oli ihana, sää oli ihan jees, vaikka välillä satoikin. Barcelona on aivan mahtava kaupunki ja seura oli mitä parhainta! Tässä kuvien muodossa katsausta muutamiin lomahetkiin.

Kuva Tibidabon huipulta. Jos pitäisi valita yksi eniten mieleenjäänyt kohta, olisi se ehdottomasti Tibidabo. Niin surrealistista paikkaa en ole nähnytkään. Korkea vuori, jonka huipulla on vanha linna ja vanhanaikainen huvipuisto. Aivan kuin jonkun lapsen piirroksesta! Sinne pääsee ottamalla metron L7 asemalle Av. Tibidabo, josta lähtee ylös raitiovaunu. Suosittelen raitiovaunua kiipeämisen sijaan, nimimerkeillä hikistä kokemusta on. Siitä matka jatkuu korkeuksiin funicular-vaunulla.

Barcelona on myös shoppaajan unelma. Mangon outlet sekä Primark tarjosivat meille eniten matkalaukun täytettä. En olisi ikinä uskonut, että meidän tulee shoppailtua noin paljon!! L'illan kauppakeskus on oiva sadepäivän (ja himoshoppaajan kohde). Metrolla asemalle Maria Christina ja siitä raitiovaunulla pari pysäkkiä L'illaan.

Ei ole montakaan asiaa, jotka ylittää sen nautinnon, kun on nukkunut 11 tuntia putkeen ja sen jälkeen voi hipsiä alakertaan hotellin aamupalalle. Tuoreita hedelmiä, kuumaa maitoa ja kahvia, loputtomasti nutella croissanteja sekä herkkusämpylöitä. Jugurttia, hilloja, teetä, mehuja.

Tuoreiden hedelmien ja smoothieiden määrää kauppahallissa!! Ja tasapainoksi tietenkin churroja ja kuumaa kaakaota. Plus "muutama" suklaalevy El Corte Inglesen alakerrasta (miten suklaa voi olla tuolla niin halpaa!?)

Ekan päivän ruokailu suoritettiin turistimaisesti ja helposti Placa de Catalynian aukiolla olevassa Hard Rock Cafessa, mutta seuraavina päivinä pyrittiin syömään muualla kuin keskustassa. Aitoa espanjalaista ruokaa, palvelua vain espanjaksi (kummasti sit oppii parissa päivässä kieltä kun pakko on) ja hinnat noin puolet siitä, mitä jossain La Ramblalla.

Huomenna voisin laittaa vielä muutaman kuvan lisää. Sekä parit matkavinkit Barcelonaan matkaaville - tai itselle muistilapuksi. Sillä tuonne kaupunkiin on pakko päästä uudelleen!

Mamman Oma Viikonloppu

Neljä suklaapullaa ja rivi suklaata cashewvoin kanssa iltapalaksi. Why not? Päälle iso lasillinen valkoviiniä. Sopii.

Öljyt tukkaan ja ohoh, miten kello on jo noin paljon, pitäis olla jo nukkumassa.. EIKÄ TARVII - mä voin aamulla nukkua niin pitkään kuin haluan! En muista koska viimeksi! Aaah, muistanpas. Heinäkuussa.

Aamupäivällä voi vaikka lähteä shoppailemaan (ah miten rakastan tuota uutta laukkuani!!) ja jätskille :) Niin ton huivin sai laukun kanssa kaupanpäälle. NO EI TIETENKÄÄN SAANUT. Mut hei, yolo. Jalkojen osittaiseen takaisin maanpinnalle palautukseen sopii roudata cittarista alennuksessa olleita vaippapaketteja kotiin niin monta kuin käsissä saa kannettua.

Wau. Voin ottaa asioita pakastimesta ilman, että tarvitsee teipata ovea takaisin kiinni. Voin syödä olohuoneen lattialla katsoen telkkaria samalla. Voin ottaa pienen lepohetken peiton alla just silloin kun huvittaa. Lidliin pyöräillessäni lauloin päässäni Aretha Franklinin Freedomia :) Tein iltapäivällä uudet aarrekartat, niistä tuli hienot!

Illalla tulee telkkarista September-issue, täydellistä tyttö-muoti-hömppää. Huomenna ajattelin ommella ison kasan rästissä olevia korjausompeluita ja leipoa porkkanakakkua kotiin palaaville pojille. Niin ja tehdä Nooalle vielä pienen kotiinpaluuyllärin. Raasu rakas pikku raukka kun on pienen nuhan lisäksi saanut tänään jonkun vatsapöpön! Kuulema vointi on tosi hyvä ja on hyvällä tuulella, mutta vaippaa saa vaihtaa koko ajan ja myös isoja pukluja on tullut. Tosi kurjaa, että ei ole kotona kun on pöpöjä, mutta en ole kovin huolissani, koska a) se on isin kanssa eli maailman paras huolehtija b) lämpöä tai kuumetta ei ole c) yleisvointi on pirteä.

Onneksi kuitenkin saan pojat huomenna kotiin <3