Välipäivät

Niin vaan tässä on kulunut nopsaan nämä kuuluisat välipäivät joulusta uuteenvuoteen. Oon nähnyt muutamaa kaveria, Nopsulla ja ilman. Käynyt parissa jumpassa. On oltu ulkona sen mitä on pystynyt (ensin oli 20 pakkasta ja seuraavana päivänä vesisade!!). Tänään aamupäivä oli vähän erilainen, koska mulla oli käynti Meilahden sairaalassa sydänosastolla. Siellä tehtiin vähän arviota ja tutkimusta siitä, kannattaako mun sydäntä nyt opereerata ja tultiin siihen tulokseen, että tällä erää ei. Katsotaan sitten myöhemmin, jos tilanteet muuttuu.

Hieman hauska oli kyllä olla siinä pöydällä ultrattavana, kun viimeksi on ultrattu semmoiset 30 senttiä alempaa :) Myös huvittava oli kuulla monitorista OMIA sydänääniä. Vähän muuten hihitin tuolle tekstille tuossa peilin alla; vissiin sairaalassa liikkuu suhteellisen aggressiivisia tyyppejä, kun siinä lukee, että "heilutus riittää mustaan silmään" :) Careful who you wave at :P

Tuon visiitti vei tuntitolkulla vähemmän aikaa, kun mihin oli pyydetty varautumaan, joten hyödynsin jäljelle jääneen (?) ajan kurvaamalla hetkeksi keskustaan. Kävin rauhassa syömässä salaatin ja tein alesta ihanan takkilöydön! Niin täydellisen sininen villakangastakki (no hitot mitään villaa ole kyllä nähnytkään, mutta sen tyylinen), että lentää tuo kirpparilta ostettu ankean harmaa kyllä nurkkaan heti hep.

Tänään on siis Uuden Vuoden Aatto! New Years Eve! Hetki, jolloin aina haluaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä taakse jäävä vuosi on pitänyt sisällään. Mistä kaikesta on selvinnyt. Mitä oppinut. Mitä hienoja juttuja saanut kokea. Mikä oli ihan pyllystä ja saa todellakin jäädä vanhaan vuoteen :P

Ja sitten kääntää katse tulevaan vuoteen. Tuo ihana, uusi, raikas, salaperäinen 2015. Vuosi, jolloin taas kaikki on mahdollista. Tulevana vuonna minä palaan työelämään, Nooa aloittaa päivähoidon, tehdään toivottavasti joku perheen lomamatka, Nooa täyttää kaksi vuotta.. isi ja äiti täyttää vähän enemmän.. :) Toivottavasti pysyttäisiin kaikki terveinä ja saataisiin paljon iloa ja onnea elämään!

Toivon teille kaikille (hehe, kaikille) lukijoille myös oikein upeaa alkua uudelle vuodelle!

Tuiskua ja tunnelmointia

Eilen alkoi alkuillasta sataa lunta - ja sitä sitten tulikin! Nyt kun katsoo ikkunasta ulos, on maisema ihan talvinen. Ihanan talvinen! Eilen aamulla meillä oli Katja ja Ella leikkimässä ja eipä koskaan aamupäivä ole mennyt niin nopeasti, kun oli kivaa! Eilen oli myös työpaikan pikkujoulut ja minusta on ihanaa, että meidät kotona olevatkin kutsutaan mukaan. Myönnän, että minua ihan jännitti etukäteen. Ehdin ennen äitiyslomaani olla suhteellisen vähän aikaa uudessa työpaikassa ja raskaana ollessa kaikki energia meni vaan töiden tekoon ja sosialisoituminen jäi vähän sivuun. Jännitin, että löytyykö sieltä juttuseuraa ja muistaako kukana edes minua.. 

No, pelko oli turha. Ilta oli hurjan mukava. Varsinkin oli kiva huomata, miten paljon uusia ihmisiä sinne on tässä vuoden sisällä tullut töihin ja ihan tosi hauskoja tyyppejä. Mukava yhdessä vietetty ilta sai oikein odottamaan töihin paluuta! Vaikka vissiin nuo sangriakannut ei kuulu sinne toimiston tarjontaan.. hmm.. :) Kotiin lähdin siinä puoli yksitoista, koska aamulla piti ehtiä tekemään paljon asioita. No, mitä kävi? En saanut unta! Valvoin melkein kahteen!! Vähänkö ärsytti.. olisin sitten voinut jäädä vaikka vielä tanssimaan pidemmäksi aikaa! 

Tänään aamulla meille piti siis tulla Juhiksen äiti ja siskon perhe kylään, mutta se olikin siirtynyt maanantaille. Ihania uutisia sieltä suunnalta kuitenkin kuului: Nooa saa uuden serkun keväällä! Ihana juttu!

Nyt pojat lähti käymään kaupassa. Minä leivoin nopsaan kasan keksejä ja kohta kun Nooan päiväuniaika koittaa, niin hypätään autoon ja ajellaan Lempäälään kummiperheen luokse. Tosi kivaa mennä sinne viikonloppukylään :) Vähän myös elätellään Juhiksen kanssa toivoa siitä, että voidaan tänään jättää Nooa hetkeksi hoitoon ja lähdetään käymään ihan vaikka vaan kahvilla siinä lähellä Ideaparkissa. 

Olen tässä aamun kuunnellut vanhaa Paula Koivuniemeä; Hei buenanotte, Sata kesää tuhat yötä.. Nämä oli minun oman äidin suosikkeja silloin kun me siskon kanssa oltiin pieniä. Jotenkin lämmin elämän jatkumisen ja kiertokulun tunne, kun nyt ihan oikeasti olen itse jollekin äiti <3 

ps. Kapteeni Aikaa ei pysty nyt kuuntelemaan, kun siitä tulee aina itku.. 

Synttärisunnuntai

Ah viikonloput! Ihana kun on mahdollisuus tehdä asioita itsekseen ja myös yhdessä koko perhe. Tänään aamulla kävin hot joogassa toiveena, että lämpimässä ja kosteassa vietetty 1,5h tekisi jotain tälle minun kohta kuukauden kestäneelle räkätukkoisuudelle. Ei merkittävää parannusta. Eikä pahennusta. Varmaan pakko kohta mennä lääkäriin hakemaan joku resepti, koska poskiontelontulehdukselta tämä kyllä haiskahtaa.. Harmi vaan, kun vakuutusyhtiö ystävällisesti irtisanoi sairaskuluvakuutukseni (pitkä tarina, edelleen kismittää), niin en edes uskalla kuvitella miten pitkään saa odottaa aikaa terveyskeskukseen..

No mutta, viikonlopun iloisin juttu oli ehdottomasti ystäväni Katjan pienen Ella tytön yksivuotissynttärit! Juhlat olivat ihanat, paikalla oli myös ulkomailla asuvat isovanhemmat. Nuo lapsethan ovat siis kaksikielisiä ja -kulttuurisia. Tarjoilut olivat ihanan prinsessahenkisiä - pienestä prinsessasta nyt puhumattakaan :) Voiko olla suloisempaa tyllihameilmestystä <3

Nooa oli juhlissa NIIN tyytyväinen ja onnellinen. Pari tuntia me siellä vietettiin ja ei kitinän kitinää, kun oli koko ajan uusia leluja, valtavia ilmapalloja sekä leikkiseuraa. Vielä kotonakin Nooa oli aivan uskomattoman hyväntuulinen. Katseltiin Putousta ja leikittiin olohuoneessa koko perhe. Olipa ihanan rentoa, olisipa illat aina tällaisia!

Huomenna saadaan aamulla taas mammakavereita kylään leikkiseuraksi. Aina mukavaa, kun on maanantaille jotain hauskaa tekemistä, niin ei tunnu hauskan viikonlopun jälkeen niin tylsältä. Tosi hauskan näköistä, kun kaikki meidän porukan taaperot nyt kävelee. Tuntuu, että vasta me nähtiin aina jossain Coffee Housessa ja naperot oli ihan nyyttejä. Minä en Nooan kanssa edes kyennyt lähtemään, vaan olin alun tapaamiset aina yksin. Nyt nuo muksut taapertaa ympäriinsä ja kiskoo toisiaan ja syö kenkiä ja kiipeää portaille ja.. :) Iloisia uutisiakin meidän mammajengiin kuuluu, sillä yksi meidän taaperoista ottaa maaliskuussa ison harppauksen, kun hänestä tulee isosisko pienelle tyttövauvalle. Ihana päästä näkemään ja pitämään ehkä sylissäkin pientä vauvaa sitten <3

Ekat synttärijuhlat

Eilen se suuri päivä sitten koitti. Meidän pikkuinen Nooa ei ole enää vauva, vaan huushollia ympäri höseltää nyt virallinen taapero. Oli aivan ihana juhlapäivä! Meillä oli käymässä laskujeni mukaan 14 aikuista ja 11 lasta, joten vilinä, hulina ja meteli oli taattua! 

Ei. En ole raskaana. Enkä aio 99% varmuudella enää koskaan ollakaan. Huono ryhti ja rehellisyyden nimissä - aivan järkyttävä herkutteluviikko tekee kuvassa tepposet. Ja puheenollen kiusallisista ulkonäköseikoista - en käsitä mistä mulle on tullut noin kamalat silmäpussit! Hirvittävää!! Tai osansa huonoon silmienympärysten vointiin tekee tietty mun ihottumat, mutta härreguud, pitääkö tässä oikeasti alkaa säästämään johonkin pikku pikku operaatioon (ja pitäisikö samalla hankkia kadonneiden tissien tilalle uudet? He he.)

Tarjoiluina meillä oli piirakoita, feta-tomaatti-piirasta, porkkanakakkua, mokkapaloja, kaurakeksejä, minttusuklaamuffinsseja ja lisäksi vähän terveellisempiä porkkana- ja kurkkutikkuja, viinirypäleitä ja rusinoita. Hyvin maistui kaikki!!

Nooa sai ihan mielettömän määrän paketteja! Siis aivan hurjasti kaikkia leluja ja vaatteita ja ties mitä. Jokainen lahja oli aivan täydellisesti sopiva, mutta uskoisin, että Nooan suosikiksi nousi kummiperheeltä saatu musasetti, jossa leikkiversiona rummut, trumpetti, marakassit, tamburiini, LAUTASET.. hehe.. sori vaan naapurit :D

Hassu iso nalle kävi moikkaamassa lapsia. Nooa oli nallesta niin innoissaan!! Olisi vaan kokoajan halunnut nallen syliin ja sitä turkkia mutistelemaan.

Tässä, vähän muhjuisessa yhteiskuvassa meidän mammaporukan lapsosia: Jenna, Fanni ja Onni. Sekä Nopsunen.

Lopuksi suosikkikuvani: minä, pikkurakas ja ympärillä ystäviä ja sukulaisia. Kameran takana maailman paras Nooan iskä. Olen hirmuisen kiitollinen kaikista näistä ihmisistä, joiden kanssa jakaa tätä elämää ja välillä harmaatakin arkea. Jonne onneksi tällaisilla juhlilla saa niin kirkkaita valopisteitä, että taas jaksaa porskuttaa eteenpäin :)

The big one

Pikkukinyo, Nooa, Nopsu, Nopsunen, Nopsutin, äitin pikkuapina, mussukka - tänään 1 vuotta!! Onnea rakas lapseni, olet meille niin valtavan rakas ja tärkeä. Nyt ja aina.

Vielä tänään

sinä painat varovasti jalkasi lattialle

ja tunnustelet

kestääkö se askeliesi painon

Vielä tänään

tarraat kiinni käsiimme

ja liikut hitaasti samaan tahtiin kanssamme.

Mutta riemastuneessa ilmeessäsi on

jo lupaus huomisesta:

Minä menen, minä juoksen,

minä lennän eteenpäin!

Pysykää perässä,

olen matkalla seikkailuun!

- lähde tuntematon -

Ensimmäinen äitienpäivä

Voi miten jännää - minä olen ihan oikeasti jonkun ÄITI! Aamulla minut tuli herättämään pojat kortin ja ruusujen kanssa. Pöydässä odotti porkkanakakkua, minttusuklaata ja nektariineja - kaikkia minun lemppareita <3 Kuvassa myös viihdytyskalustoa, jolla Nopsu saadaan pysymään syöttötuolissa sen aikaa, että saa itse syötyä :)

Poikien Pohjanmaanreissu meni tosiaan hyvin ja nyt aletaankin pikkuhiljaa pakkailemaan Joensuun matkaa varten. Nopsun Riitta-mummi oli ostanut tällaisen ihanan, ihanan, kävelykärryn Nooalle! Juuri tämmöistä halusimmekin. Vielä toistaiseksi paras hupi on hypätä kärryn kyytiin kun isi tai äiti työntää :)

Nyt rakkaat pojat on molemmat unilla ja minä tein äsken aamujoogan. Löysin tällä viikolla Youtuben ohjatut joogatunnit - aivan mahtavaa, sieltä löytyy just kivoja, lyhyitä (10min - 30min) joogatunteja, joissa mukavasti saa kroppaa vähän hereille. Kohta lähden käymään Tapiolassa ystävän luona brunssilla ja ehkäpä illalla vielä vähän shoppailemassa tuossa Jumbossa. Valitettavasti vähän ikävästä syystä - tarvitsen hautajaisvaatteita. Ja minun vaatekaapista kun tunnetusti ei löydy yhden yhtä mustaa vaatekappaletta :) Juhiksen mummon hautajaisiin suuntaamme siis loppukuusta. Ainut kiva puoli asiassa lienee se, että Nooa pääsee taas näkemään noita Pohjanmaan sukulaisia, joita muuten näemme vähän harvemmin.

ps. pahoittelut äärimmäisen mössöisistä kuvista. Joku taas lienee tahminut kameran linssiä..

pps. tänään on myös minun mummini, eli Nooan isomummin syntymäpäivä. Vaikka hän ei tätä blogia lukekaan, haluan silti täälläkin muistaa rakkaan mummin syntymäpäivää ja äitienpäivää! Ja oman äidin äitienpäivää tietenkin! Kyllä me äidit vaan ollaan rautaa, eiks joo?! :)

1/2v. brunssi

Meillä oli tänään maailman ihanin brunssi ystävien kanssa. Olen vieläkin ihan virkistynyt ja ilomielinen :) Hienointa oli se, että ensimmäistä kertaa koin, että "vanha" ja "uusi" elämä menivät hienosti käsikädessä juhliin :) Eli siis, että vauva ei "haitannut" sitä semmoista tuttua ystävien kanssa juttelua ja hengailua. No niin, tiesinhän, että ei tätä oikein pysty selittämään, mutta; mukavaa oli! Asiaa toki auttoi, että meitä oli paikalla kaksi huoltajaa yhtä vauvaa kohti :)

Paikalla oli myös kaksi odottavaa äitiä ja oli tosi kiva saada annettua eteenpäin iso osa kaikista niistä vaatteista, jotka itse oli saanut tai pienellä rahalla käytettynä ostanut. Kyllä äitys on ihana yhdistävä asia. Paikalla oli myös yksi juuri tavannut nuoripari, jonka sydämenmuotoiset ajatukset nekin toivat lämpöä sateiseen kevätpäivään.

Tarjoilut toimivat nyyttärihengessä ja saimmekin aivan mielettömän upean herkkupöydän aikaan. Itse olin tehnyt limekakun sekä suolaisia naposteltavia. Siihen tuli lisäksi mutakakkua ja vadelmia, marja-kermavaahto-rahka-suklaakeksi -herkkua, viinirypäleitä, melonia, banaaneja... ja tietenkin monta kupillista herkkukahvia!

Kyllä vauva, ystävät, ruoka ja koti on aika voittamaton yhdistelmä! Näin taisi Nooakin todeta, kun tyytyväisenä juhlien jälkeen nukkui yli kolmen tunnin päiväunet!

Vauvaelämää

Eilen oli niin mukava päivä ja sen lisäksi totesin, että vaikka kuinka yritän kirjoittaa päiväkirjaan Nooan tekemisiä ja oppimisia, niin en vaan saa sitä aikaan. Siispä paluu takaisin blogin pariin :) Tämä sähköinen päiväkirja kerätköön nyt muistoja vauvavuodelta. Tai siltä 6,5 kuukaudelta, mitä sitä on enää jäljellä :)

Tosiaan, eilen aamulla otettiin lentävä lähtö lentokentälle. Meidän ihanat ystävät, Nooan kummiperhe, muuttivat Kaliforniasta takaisin Suomeen ja oltiin luvattu mennä heitä kentälle vastaan. Lento New Yorkista oli aikataulutettu laskeutumaan 8:50, joten mietittiin, että riittää kun lähdetään tästä 8:40. Kello 8:10 Nooa nukkuu (ensimmäisiä päiväuniaan), Juhis nukkuu, minä kurkkaan finavian sivuilta, että onkohan lento ajallaan vai kovastikin myöhässä. WTF, se on just laskeutunut!!! Melkein tunnin etuajassa!!

Juhis hereille, Nooalle kamppeet valmiiks. Nooa hereille. Juhis putsaamaan autoa lumesta. Nooa turvakaukaloon, kassi olalle, kipikipi alas, hyps autoon ja kuinka ollakaan, olimme ihan ajoissa banderollin kanssa portilla ystäviä vastassa!

Maailman toiselta puolelta palanneet ja kaksi riemuidioottia

Puolen päivän aikaan kävin ystävien luona brunssilla ja siellä kuulinkin pari mehevää uutispommia; kyseiset ystävät muuttavat Nummelaan ja heidän hyvä ystävänsä odottaa vauvaa. Wohou!

Iltapäivällä suuntasin vielä Espooseen (kyllä vain, meitsistä on tullut ihan peloton, urhea, reipas ja iloinen autoilija!) hyvän ystävän pojan kaksivuotissynttäreille. Sinne meidän oli tarkoitus mennä koko perhe, mutta kun saimme tietää, että siellä 4kk ikäinen pikkusisko on flunssassa, teimme päätöksen, että pojat jäävät kotiin, sillä tänään meillä on tärkeä lääkärikäynti edessä.

Lähdemmekin tästä pikkuhiljaa kohti Itäkeskusta ja sinne Pikkujättiin "viettämään päivää". Pääsemme vihdoin testaamaan Nooalta mahdollista maitoallergiaa. Olemme nyt olleet 2,5vk maidottomalla (eli Nutrilon Peptiä) ja pojan vointi on kyllä tässä ajassa paljon rauhoittunut. Itse siis kyllä veikkaan tuota allergiadiagnoosia. Tosin, testi tehdään kaksoissokkona, eli tänään saamme maitoa A ja viikon päästä maitoa B. Vasta sitten pystymme näkemään varmuudella tuloksia.

Hiphei, näinhän tämä muistojen kirjoittaminen taas käy paljon luontevammin, kuin kynällä ja paperilla! Ja saavatpahan kauempana asuvat Nooan mummi, kummi ja tätikin seurata tätä(kin) kautta Nooan elämää :)