Siivouspäivä

Matosta se lähti. Olin totaalisen tympääntynyt tuohon meidän vanhaan, ah-niin-mukavaan mutta AARRGGHH-niin-epäkäytännölliseen pitkäkarvaiseen mattoon. Siinä ei pysty ajamaan leikkiautoilla, siinä ei voi rakentaa legoja, sen yli ei voi ajaa työntökärryillä.. sitä on mah-do-ton saada imurilla puhtaaksi ja ulos sitä ei jaksa kantaa kahdeksan muuttomiestäkään. Aamulla nopea tsekkaus netistä ja pikainen kurvaaminen pariin huonekaluliikkeeseen. Kotiin palattiin mukanamme tämä 30% alennuksella hankittu ihana raitakaveri.

Eihän uutta mattoa voi laittaa lattialle ellei ole kunnolla siivottu, joten ilta mummin/äitin ja Nooan kanssa käytettiinkin hiki hatussa siivoamiseen. No, mitä tykkäätte, näkyykö puurtamisen jälki? :) 

Älä kiinnitä huomiota ryppyiseen pöytäliinaan.. ei Nooan kanssa vaan voi silittää mitään. Niin, äläkä noihin ruuan muruihin pöydän alla. Huomaa sen sijaan vaikka vihdoin ja viimein maalattu syöttötuoli sekä mummin tuomat ihanat tulppaanit <3

Käytiin tänään tuohon viereen avatussa Lanttilan kirpputorilla, mutta eipä sieltä oikein löytynyt mitään. Aika nuhjuista oli tarjonta ja väsynyt Nooa sekä niin ahdasta, ettei rattaiden kanssa oikein mahtunut olemaan. Pikalöytönä kuitenkin kahdella eurolla tuo Brion vedettävä kirahvi. meillä alkaa olla pian koko sarja kasassa :)

Nyt Nooa nukkuu uniaan. Väsynyt höpsö kun herää jo kuudelta!! Iltapäivällä lähdetään sitten saattelemaan mummi takaisin lentokentälle. On ollut mahtavaa, kun Nooa on ollut niin mummin poika ja selvästi tykkää ihan kamalasti olla yhdessä. Onneksi jo parin viikon päästä nähdään uudelleen ja sitten pitääkin suunnitella tähän keväälle joku Joensuun pyörähdys, että päästään näkemään ne minun mummi ja ukkikin.

Huomenna pääsee töihin!! Aijai kyllä maistuu, kun tässä on keskiviikosta asti ahertanut vaan tässä äitiroolissa :)

Kvaak

Tiedättekö, millä saa takuulla mun hermot poksahtamaan? Tai no, tästä vinkistä on oikeastaan hyötyä vain jos olet bussikuski. JÄTÄ VUORO AJAMATTA. Voi kirveli sentään! Muutenkin tähän vuorokauden sisään on mahtunut jos jonkinnäköistä vastoinkäymistä ja ikäviä muutoksia. Tänään meidän piti siis lähteä 14:45 bussilla Katjan luokse. Näitä busseja tällä meidän välillä kulkee siis pari kertaa aamupäivällä ja pari kertaa iltapäivällä. Oltiin tosi hyvissä ajoin pysäkillä ja odotettiin.. ja odotettiin.. hermot kiristyy.. Nooa kitisee.. äiti kitisee.. odotetaan, odotetaan, kylmä on.. tuulee.. vähän kolmen jälkeen luovutetaan - ei lentokentältä tähän meidän risteykseen nyt mitenkään päin aja yli puolta tuntia. Ei sitä bussia tule.

Häntä koipien välissä palattiin takaisin kotiin. Oma olo on tänään ollut tosi väsynyt ja taas kerran flunssaisempi. Yleensä sairastan ehkä joka toinen vuosi pienen flunssan, joten en voi käsittää, miten nyt olen ollut jo kohta 1,5kk kipeänä!!

Jotain mukavaakin, käytiin eilen hakemassa joulukuusi. Meillä ei ole ikinä ollut yhtään joulukoristeita, mutta nyt kun on tuo muksu ja vielä kun se niin rakastaa kaikkia näkemiään joulukuusia, niin pitihän meidän saada oma. Tosi söpö tuo on, vaikkakin se piti turvallisuussyistä ahdistaa tuonne nurkkaan, ettei Nooa kaada sitä päälleen.

 Tähän olisi siis kyllä odottamassa ihanat pallot myös, mutta.. eilen yksi meni rikki kun Nooa heitti sen lattialle ja se särkyi pieniksi sirpaleiksi. Vaihtoehto on siis ripustaa boolssit vain tuonne latvaan (ööh..) tai ei ollenkaan. Veikkaan, että säästetään palleroiset ensijouluun!

Nooa muuten on oppinut muutamia leikkilauluja. Oh-he's-so-smart! Kun sille laulaa "kolme pientä ankkaa lähti leeeeeikkimään..", niin kun tulee kohta "kvaak, kvaak, kvaak", niin Nooa tekee kädellä oikean liikkeen ja sanoo "vaa, vaa" <3 Samoin joka kerta kun soi tai lauletaan "if you're happy and you know it clap your hands", niin Nooa taputtaa oikeassa kohdassa käsillään. Tosin masuaan. Ja tämä on ihan mysteeri mistä on oppinut, sillä me ei olla tätä leikitetty. Ehkä se vaan ymmärtää englantia :)

Sisustuskärpänen tässä moi

Muistatte sen minun hingun saada koko talo siivottua putipuhtaaksi ennen Nooan synttäreitä? No, se melkein toteutui. Sain normaalin siivouksen lisäksi pestyä suunnilleen kaikki seinät sekä jynssättyä kylppäristä kaikki laattojen saumat. Uskomatonta, miten paljon likaa voi kodissa olla, vaikka se näyttää ihan siistiltä! Samoin muutamat sisustuspalaset ovat löytäneet paikalleen.

En keksinyt mistään edullisesti kivoja sisustustauluja, joten päädyin näihin tarroihin. Tykkään näistä kovasti. Erityisesti tästä eteisessä kasvavasta puusta :) Synttäripäivänä puuhun "ripustettiin" synttäritähtiä ja mietin just, että tottakai tähän pitää joulukuuksi laittaa jotain hauskoja joulupallotarroja!

Makuuhuoneessa on koko yhteisen elämämme ajan ollut yksi ja sama ongelma - sängyn petaaminen. Kunnia Juhikselle siitä, että se jaksaa sitä paljon useammin tehdä, mutta sanotaanko että kuusi päivää viikossa (vähintään) sänky on petaamatta. Yksi vaihtoehto olisi alkaa nipottamaan itselleen ja raivolla kiskoa (ruma) päiväpeitto joka aamu sängyn päälle. Toinen, paljon hauskempi, vaihtoehto oli tilata helmalakana! Oh, HELMALAKANA! Jotain, josta olen koko ikäni haaveillut, mutten ikinä raaskinut ostaa. Niin, sekä sen lisäksi niin kivat pussilakanat, että sänky näyttää ihan kivalta vain sillä, kun suoristaa peitot. Aika kiva, eikö?

Kröhm, tuon helmalakanan olisi varmaankin voinut silittää. Ja koska näissä kuvissa värit on vähän.. öö.. tunnelmalliset, koska napsin ne eilen illalla, niin pussilakanat ovat siis tumman harmaat, eivät mustat. Jos jaksaisin, niin käsitelisin noi kuvat uusiksi, mutta kun en :)

Vaan tiedättekö mikä on hankalaa pohdintaa? Se, että miten varovainen noiden pikkulasten tarttuvien tautien kanssa pitäisi olla? Mikä on sopivaa järkevyyttää ja mikä ylivarovaisuutta? Tänään meillä piti olla neljän äidin ja yhteensä viiden lapsen treffit. 3kk-vauvan äiti jättäytyi porukasta pois vatsavaivaisen vauvan takia. Jäljelle jäi kaksi lasta, joilla molemmilla nuhaa ja yksi lapsi, joka juuri oli parantunut vesirokosta, mutta jonka päiväkodissa on enterorokkoa. Pohdimme Juhiksen kanssa aamulla hyvän tovin sitä, lähdetäänkö Nooan kanssa tapaamiseen, vai pitäisikö jäädä kotiin.

Päätöksen tein oikeastaan sillä, kun mietin, että jos emme menisi, niin menisimme lähiseudun kerhoon (jossa on parikymmentä lasta, jotka kaikki syö samoja leluja), eli ihan sen pöpön nyt voi saada täysin mistä vaan! Ystäväni kertoikin juuri tutkijasta, joka oli selvittänyt, että vesirokko leviää pikkulapsilla eniten kaupan ostoskärryistä (joita pikkulapset nuolee) :)

Näinpä siis hyppäsimme aamulla Juhiksen kyytiin ja päästiin Ruskeasuolle. Aivan ihana oli tavata näitä tyttöjä (naisia, äitejä) ja lapsia. Aika meni ihan liian nopeasti, kun oli jo lähdettävä bussille ja päiväunille. Paluumatkalla bussissa tulikin aika pian uni ja nyt nostin Nooan omaan sänkyynsä jatkamaan päikkäreitä.

Itse mussutan suklaata. Kestän kotona vielä avaamattomissa paketeissa olevat herkut, mutta kun yksi pirhanan isi-tyyppi meni pari päivää sitten avaamaan yhden suklaalevyn, niin tämä hiirihän sinne on jo useamman kerran löytänyt tiensä.. No, hyvät uutiset on se, että nyt sitä levyä ei ole enää :)

Päivä täynnä Elämää

Joskus sitä miettii, miten yhteen päivään voikin mahtua niin paljon tekemistä, elämää ja tunteita. Laidasta laitaan. Tänään aamulla Nooa selvästikin pahastui siitä, kun Juhis lähti töihin, koska heti oven mentyä kiinni minulla oli käsissäni ihan mahdoton kiukkupylly. Pahinta, mitä KP:n kanssa voi tehdä, on jäädä kotiin kasvattamaan molemminpuolista ärsytystä, joten matkaan hoi.

Bussilla Käpylään Hippulaan moikkaamaan ystävää ja hänen pian 3kk täyttävää poikavauvaa. Olen aina aivan ihmeissäni, kun näen vauvan, joka hereillä ollessaan suostuu olemaan paikallaan. Sylissä, sitterissä tai vaunuissa - yhtä ihmettä minulle. Wau. Toki, tälle ystävälle "suotakoon" helppo vauva, koska elämässä muuten riittää haastetta. Toivon kaikkea hyvää hänelle tulevaan ja uusiin kuvioihin <3

Päiväunien aikana minä taas jatkoin siivousprojektia ja pesin makuuhuoneesta kaappien ovet, jalkalistat, lattian ja seinät. Ja ikkunanvälit. Päikkäreiden jälkeen syötiin herkkuvälipalaa ja vasta sen jälkeen avasin vakuutusyhtiöstä tulleen kirjeen, joka olikin kuin sementtiä mukavaan iltapäivään. Inhottava, selviteltävä asia, joka vaatii paljon tiukkaa vääntöä siitä, kenen "syy" tietty isohko virhe on. Hermostuin ja harmistuin ihan totaalisesti. Toivotaan, että kaikki vielä järjestyy jotenkin!

Pikainen kaupassakäynti ja samalla huomaaminen, että ollaan armottomasti myöhässä. Vauhdilla kotiin, ruokaa molemmille nassuun&massuun, tavarat kyytiin ja bussilla taas kohti Helsinkiä. Tällä kertaa suuntana Hartwall Areena, jossa Juhis oli tekemässä Elämä Lapselle -konserttia. Oli aivan mahtavan kivaa nähdä siellä tuttuja, ihania artisteja, kummiperhettä (he saapuivat konserttiin, mutta ei ehditty tällä kertaa enempää viettämään aikaa yhdessä) ja tietenkin papamussukkaa.

Takaisin tullessa taas kiristettiin hermoja. Miten voi olla, että bussit ajaa jopa 5min aikataulua edellä?!??!?! Minä juoksin lähes koko kilometrin matkan, että ehditään bussiin (väsynyt lapsi, nukkumaanmenoaika..) ja mitä käy? Ollaan liikennevaloissa, kun nään bussin ajavan pysäkille, NELJÄ MINUUTTIA ETUAJASSA. Huidon bussille, että "odota, me tullaan kyytiin" ja rynnin rattaiden kanssa täyttä juoksua pysäkille.. vain nähdäkseni kuskin kaasuttavan tiehensä. Voi uskotteko, että ketutti!!! Siinä sitten odoteltiin seuraavaa bussia koko ajan kitisevämmäksi käyvän taaperon kanssa :/

Nyt pötkö nukkuu, minä otin lasin viiniä ja ison annoksen suklaata. Sekä telkkarista tyttöhömppää; Toisenlaiset äidit ja Svenska Hollywood fruar :) Pian Juhiskin saapuu kotiin ja voi miten ihanaa, nyt hänen iso, kolmen viikon työrutistus tältä viikolta on ohi ja meidän arki vähän rauhoittuu.

Projektipäällikkönä

Taidan vähän jo kaivata takaisin töihin. Kaipaan projekteja, tekemistä, tavoitteita, suunnitelmia... Tämän tajusin, kun innostuin totaalisesti siitä, että koko talo pitää siivota lattialistasta kattolamppuihin ennen Nooan synttäreitä. Nyt siis tein listan kaikista siivottavista kohteista ja tänään otin käsiini ensimmäisen urakan. Nooa nukkui 1h45min ja koko sen ajan minä siivosin keittiötä :)

Aamulla käytiin MLL:n perhekahvilassa, jossa oli taas tosi mukavaa. Niin kivoja äitejä, ihania lapsia ja sokerina kirsikan päällä Nooa oli ihan super hyvällä tuulella koko ajan. Se vaan flirttaili muille äideille, tuli välillä halailemaan minua ja leikki kiltisti leluilla, eikä pahastunut mistään. Haha, nämä lienee juuri niitä hetkiä, kun muut äidit katsovat, että "voi että, olispa meilläkin noin kiltti ja tyytyväinen taapero" :)

Ihanaa nyt kun ollaan terveinä, niin eipä paljon jakseta kotona pysyä. Huomenna lähdetään aamulla Hippulaan moikkaamaan ystäviä. Sitten iltapäivällä käymään Hartwall Areenalla kun papakinyo on siellä huomenna ohjaamassa illalla superison konsertin. Olen kyllä ihan mielettömän ylpeä super super super lahjakkaasta, taitavasta ja alallaan kovasti arvostetusta miehestäni <3 Ei voi kuin ihailla!

ps. apua toi mun tukka. Koska sille ehtisi/jaksaisi tehdä jotain muuta aamulla, kuin ponnarille ja haituvat pinnille? Super ihailukateus ystävälleni!

Pientä puuhastelua

Ompelin tänään Nooan sänkyyn uuden pinnasuojan. Ihan söpö tuli ja sopii nyt noihin viireihin :) Oon ihan viehättynyt tummansinisen ja valkoisen yhdistelmään pojan huoneen sisustuksessa. Seuraava iso projekti olisi saada myytyä siellä oleva ihana vaalea sohva (kahden istuttavalle sohvalle käyttöä? anyone??) ja siitä kun vapautuu tilaa, niin sitten varmasti pikkuhiljaa vähän hyllykköä ja ehkä joku pieni pöytä ja pienet tuolit :) Vielähän tuo poikanen ei käy tuolla huoneessa kun vain nukkumassa, mutta jotenkin haluaisin ennen 1v. päivää sisustaa huoneen taaperon huoneeksi.

Huomenna alkaa muskari! Jee! Tosi kivaa saada tekemistä viikkoihin. Lisäksi mennään aamulla käymään avoimessa päiväkodissa ekaa kertaa. Ja sitten seuraavalla viikolla alkaa pyöriä myös MLL:n perhekahvila. Niin, ja ensiviikolla myös Elixian baby jumpat - jonne voisi ehkä vielä koettaa jonkun kerran mennä. Tosin tuo 10kg kahvakuula alkaa olla jo vähän liian painava 45 minuutiksi pidettäväksi sylissä! :)

Ihanaa, ihan semmoinen "koulunalkufiilis", kun alkaa kalenterissa olla säännöllisiä tekemisiä. Ja niin, houkuttaisi ostaa hirmuisesti uusi kalenterikin. Koulunalkufiilis :)

Tyyny vain kuvausrekvisiittaa. Koetettiin tänään sitä Nooalle, mutta ei se osannut vielä ajatella, mitä iloa tuosta vanumöhkäleestä voisi nukkumiseen olla :)

Hiekkalaatikolla

On tämä kesä vaan ihanaa aikaa. Varsinkin nyt, kun on ollut aurinkoista ja poutaista niin kauan kuin vaan taaksepäin muistaa. Se siinä on parasta, että ulos voi lähteä koska vaan, eikä sitä varten tarvitse pukea lapselle kasaa vaatteita. Ainut rajoite on se, että pitäisi löytää varjoisia paikkoja ja pysytellä pois auringosta kokonaan keskipäivän aika.

Meidän (lue: minun) suosikiksi on muodostunut suht lähellä (5min kävelymatka) oleva leikkipuisto, jonka ehdoton paras puoli on se, että siellä todennäköisimmin on muitakin lapsia ja äitejä. Mulla on niin kova sosiaalisuuden jano näin kotona ollessa, että juttelen paremman puutteessa vaikka puille.

Eilen olikin siinä mielessä aivan upea päivä, koska aamulla lähdettiin käymään Tikkurilassa moikkaamassa ystävääni Johannaa ja hänen Cocoaan (1,5v.). Nooa nukahti takaisintullessa ja nukkui.. oletko valmis.. KOLME JA PUOLI TUNTIA :D Haha, taisi ottaa Cocon kanssa leikkiminen voimille! Sitten heti sen jälkeen ihana ystäväni Elina tuli käymään meillä, joten oikeastaan hetkeäkään ei oltu kahden, vaikka Juhis teki pitkän (köhm, normaalin 8h) työpäivän!

Nyt Nopsu kävi tosi ihanan kiltisti unille, minä sain syötyä rauhassa - joinpa vielä kahvin ja otin palan jälkkäriäkin. Nyt hyökkään kaappien siivouksen kimppuun. Aikaisemmin kun makuuhuoneen kaikki kaapit on olleet Juhiksen käytössä ja pikkuhuoneen kaapit minulla, niin nyt siirretään niin, että Nooan huoneeseen jää vain Nooan vaatteet plus lisäksi sekalaista tavaraa. Ja makuuhuoneeseen koetamme mahduttaa meidän molempien vaatteet. Ongelmanratkaisuksi meille on myös tulossa pian alkuviikosta tilattu lipasto makkariin :)

Vähän vaiheessa vielä...

ps. Nooa täytti eilen 10kk <3 Virallista vauvavuotta enää kaksi kuukautta jäljellä!!

Nooan huone

Meillä koko koti on ollut viimeisen vuoden ajan jatkuvassa myllerryksessä. Saunasta tuli vauvanhoitohuone - ja sitten kodinhoitohuone, makuuhuoneesta tuli vaunujen (ja nukkuvan vauvan) säilytyspaikka, pikkuhuoneesta tuli vauvan huone (olematta sitä kuitenkaan), koko perheen nukkumapaikat veti rallia ja vasta nyt ollaan muutama viikko nukuttu Juhiksen kanssa molemmat samassa sängyssä! :) Tämä pikkuhuone/työhuone/Nooan huone on myös vauvan askelin alkanut murunen kerrallaan muistuttaa enemmän ja enemmän tuota viimeistä.

Ompelin tässä aikani kuluksi (BUHAHAHA, huomaa ironinen sanavalinta!) tämmöisen söpön ja ah niin trendikkään lippuviirinauhan, joka kieltämättä ainakin minun mielestä näyttää tosi söötiltä!

Nyt huoneessa siis on jo Nooan pinnasänky ja yksi kaappi pojan vaatteille. Lelut on edelleen olohuoneessa ja Nooa itse viettää ko. huoneessa lähinna vain uniajan. Mutta on silti tosi mukavaa alkaa sisustamaan tuosta pienen pojan huonetta.

Yhden seinän ajattelimme maalata vaaleansiniseksi (huomatkaa suuri myönnytys allekirjoittaneelta väristereotypioiden puoleen!!) ja sitten pitäisi varmaan myydä tuo todella hyvä kahden istuttava sohva. Sinänsä taas ironista, että meillä on olohuoneessa kulahtanut kulmasohva, jonka tilalle haluaisimme kovasti uuden. Ja samaan aikaan loistava kahden istuttava sohva, jolla emme siis tee oikein mitään :) Katsotaan, ehkä sohva mahtuukin jopa vielä jonkin aikaa Nooan huoneessa olemaan.

Hirmumyrsky kylässä

Meitä odotti kotiin palatessa siivottu, oikein superpuhtaalta tuoksuva, viimeisenpäälle järjestelty koti <3

Ja tältä se näytti tänään iltapäivällä. Kuvassa vain olohuone, mutta muutkin huoneet voinee päätellä..

*huokaus*

Meidän koti ja koulun kahdeksas yö

Viikko unikoulua takana ja kyllä tämä aika hienolta vaikuttaa. Viimeyönä nukahtaminen hyvin vähäisillä itkuilla, paljolla höpöttelyllä 20:30. Puoli yhden aikaan herääminen, josta kuitenkin sai itse unen päästä kiinni. 4:40 herääminen, jolloin kaivattiinkin jo maitoa. Maidon jälkeen riitti jonkin aikaa virtaa ja hötkyämistä, mutta sitten uni tuli vielä uudelleen ja ylös on noustu 6:20.

Ensi yönä taas äidin vuoro ottaa patjapaikka Nopsun huoneessa. Katsotaan mitä se yö tuo tullessaan. Mutta on tässä nyt pari tosi hyvää yötä takana taas!

Nappasin aamulla muutamat kuvat meidän kodista. Oon huomannut, että vanhoista valokuvista on ihana katsella, että miltä kotona on milloinkin näyttänyt. Toivon, että olisin ottanut ihan vaan perus "kotikuvia" enemmänkin vuosien (ja kotien) varrella. Tämä on muuten VIIDESTOISTA koti minulle!

En ole koskaan erityisesti pitänyt jääkaapin päällystämisestä kaikella sälällä, mutta kun tuo nyt vaan on niin keskeinen paikka pitää asioita esillä. (lue: käydään usein jääkaapilla, hehe)
Sieltä löytyy Nooan ruokataulukkoa ja meidän viikon ruokasuunnitelmaa. Nooan allergialääkäriltä saatu uusien ruokien lista, ostoslista ja muuta hauskaa/hyödyllistä.

Tällaisessa kodissa Nooa elää ainakin elämänsä ensimmäiset vuodet. Jotenkin tosi hassua ajatella, että tämä meidän omilla (ja pankin) pennosilla ostettu asunto on Nooalle SE lapsuuden koti. Tämä on kyllä ihana koti, mutta hieman me haaveillaan yhdestä lisähuoneesta, nyt kun työhuoneesta on kovaa vauhtia muotoutumassa Nooan oma huone. Huom. tästä EI voi lukea rivien välistä, että haaveillaan toisesta lapsesta - haaveillaan ihan puhtaasti vaan HUONEESTA :)

Se kuuluisa koulu, viides yö

Ja sitten koitti taas ilta, kun mama pisti koulun pystyyn. Nukkumaan mentiin noin 20:30, josta puoli tuntia eteenpäin tassuteltiin ja syliteltiin. Itku kertoi lähinnä ehkä, että "äiti, mua vääääsyyyyyyttääääää ja mikä tää uus tapa nyt on että ei voi sängyssä juoda maitoa, kun mä haluisin nukkua kun mua väääääsyyyyyyttäääääää..."

Sieltä se uni sitten tuli ja arvatkaa. Yhteen putkeen aina 04:50 asti! Välissä Nopsu kyllä heräili hieman, mutta sai aina itse unenpäästä kiinni. Mahtavaa!

Tuolloin viiden aikoihin maito maistui, mutta sitten ei enää maistunutkaan uni. Vaihtelin pojalle sängyssä asentoa ja silittelin. Nopsu varmaan mietti vaan silmät kirkkaina auki, että "Wau, mahtava tapa herätä, äiti silittelee ja pyörittelee!" :)

Kyllä kai tämmöiset melkein kahdeksan tunnin yhtenäiset yöunet nyt voi jo aikamoiseksi menestykseksi laskea, eikö?

Ruoka-aineista vaikuttaa, että peruna aiheuttaa Nopsulle vähän näppyjä ja punotusta. En ensin osannut sitä epäillä, koska "kenelle nyt peruna ei sovi?!" - no, ilmeisesti vauvoista aika monelle! Etelä-Euroopassa sitä ei edes anneta alle vuoden ikäisille, koska se aiheuttaa näppyjä ja vatsavaivoja niin usein pikkuisille. Noooo.. onneksi en just eilen tehnyt sataa pussia bataatti-kesäkurpitsa-PERUNA -sosetta pakastimeen... (mutinaa)

Tässä pari kuvaa ihanasta kesäparvekkeesta <3 Meikä hoiti sisustuksen ja Juhis hoiti/hoitaa yrtit.
Tuo parvekkeelta näkyvä rakennus on päiväkoti. Jos laitetaan Nopsu suomenkieliseen päiväkotiin, niin toivottavasti saadaan tuosta paikka - olis aika lähellä!