Unelmarattaat

Ennen äitiyttä ajattelin, että rattaat nyt on vaan väline, jolla lasta saa kuskattua ympäriinsä. No ei. Rattaat on nii-iin tärkeä osa joka ikistä päivää lapsen kanssa, että jos palattaisiin niihin aikoihin, kun Nooan ikää kuvattiin vielä lyhenteellä rv, niin en epäröisi yhtään laittaa jopa sen 1000 euroa HYVÄÄN vaunu-rattaat-settiin.

Ongelma oikeastaan tuleekin siinä, että mistä sen sitten tietää, mitkä on hyvät? Mallia ja merkkiä kun on miljoona erilaista. Ja kuitenkin vasta kokemuksen kautta oppii sen, mikä on juuri itselle hyvä. Onnekkailla valinta sattuu nappiin kerralla, kun toiset joutuvat vähän kantapään kautta oppimaan. 

Puoliksi "jouduimme" keväällä myymään meillä olleen setin ja hankimme tilalle rattaat, jotka ovat olleet ihan ok. Ei erityisen hyvät, mutta ihan ok. Nyt kun kesä alkaa olla jäänyt taakse, niin ymmärrykseen iskeytyy taas ne (jonkun muistinmenetyksen pyyhkimät) talven rattailuhaasteet. Epätasainen maasto, lumi, räntä, sohjo, sekä taivaalta vihmova lumi, räntä ja sohjo. 

Jos saisin valita hintalappua kurkistamatta (tiedän siis hyvin sen olevan yli 500 euroa), niin valinta olisi päivänselvä: Brio Smile. Aivan huikea menopeli. Tässä ruotsalaisessa blogissa on loistava, kattava arvostelu, mutta listaan itse tähän pääkohdat. Kuvat lainattu kyseisestä blogista. 

• Istuimen selkäosassa kolme eri säätöä ihan pystystä (löytyy harvoista malleista) ihan makuuasentoon. Säätö tapahtuu kopan ulkopuolelta, joka on paljon paljon kätevämpää kuin nykyisissä rattaissamme.
• Istuimen viisipistevyöt ovat paremmin asemoidut, kuin nykyisissä, eivätkä ole jatkuvasti tuhannen mutkalla ja liukuneet pois säädöistään. 
• Jalkatukea saa säädettyä useaan eri asentoon ihan ylhäältä (jopa vaakatason yli nousevasta) ihan alas. 
• Istuimen tukikaaren saa helposti "avattua". Tämä helpottaa kovasti kurakenkäisen ja toppapuetun lapsen survomista rattaisiin. 

• Istuinosa on 3cm leveämpi kuin nykyisissä. Tällä hetkellä ongelma on jo 1v:n kanssa, kun lämpöpussi+toppahaalari -yhdistelmäistä pakettia koettaa saada mahtumaan kyytiin.
• Nämä on ainoat tapaamani rattaat (ja trust me, olen tutkinut asiaa kuin mikäkin professori!), joissa lapsi istuu polvenkorkeutta ylempänä. Ja ylempänä istuminen korreloi suoraan lapsen viihtymisen kanssa, joten peukut tälle. Myös verrattain pitkänä äitinä lapsen "huoltaminen" on paljon mukavampaa, kun ei tarvitse kumartua lattiaan asti. 
• Ainut miinus koko Smilessä liittyy selkäosan pituuteen. Se on muihin malleihin verrattuna matala. Siispä jos Nooa ottaisi kovan kasvuspurtin, voisi ennen pitkää pää osua kuomuun, silloin kun kuomua käyttää. 

• Tuo upea kuomu! Kun aurinko porottaa tai vielä enemmän silloin kun räntää tulee tuulen kanssa vaakatasossa, se, että lapsen saa helposti suojaan pitää sekä lapsen kuivana että säästää parkumiselta. Myös unen tullessa kuomun laskeminen tekee lapselle ihanan unipesän, jossa on hyvä nukkua.
• Kuomussa on kurkistusluukku, mitä ainakin vauva-aikana kaipasin monesti. 
• Istuimen voi laittaa sekä kasvot menosuuntaan että toisinpäin. Vaikka 90% ajasta käyttö on järkevämpää kasvot menosuuntaan, niin bussimatkustamiseen toisin päin istuminen on tuhat kertaa kätevämpää! 
• Iso tavarakori alhaalla! Tämä on niin hyödyllinen, kun käy kaupassa ja tai kuljettaa hoitolaukkua, sadesuojaa, omaa sadetakkia...
• Työntöaisan muotoilu voittaa omat rattaamme 10-0. 

• Renkaat ovat ilmatäytteiset ja ne ovat isommat sekä leveämmällä kuin nykyisissä rattaissamme. Tämä tarkoittaa, että Smilet kyydittävät lasta smoothisti ja äiti välttää kiroilun sekä hikoilun myös silloin, kun maasto on epätasainen tai on kiviä, reunuksia, mitä sitä nyt yleensä ulkona on!
• Työntötuntuma on niin erilainen verrattuna nykyisiin, että se on vähän kuin vertaisi ladalla ja mersulla ajamista. 
• Kääntyvät etupyörät tekevät rattaista näppärät käyttää. Ne saa halutessaan lukittua. 
• Smilet kääntyvät helposti kasaan ja vaikkakin painavat 13 kiloa, niin paketin muodon takia ovat helpot nostella ja kantaa. 

Ja sitten seuraa tämän postauksen jymy-yllätys... 

Oletko valmis..?

Tadaa!!! Siis bongasin eilen tori.fi:stä Brio Smilet käytettyinä erittäin kohtuulliseen hintaan. Ja kävin juuri, siis aivan juuri, hakemassa tuosta 10km päästä nämä suklaiset mussukat kotiin :)

Nooa oikein hihkui kyydissä ollessaan, että ilmeisesti se, että saa pitää "ohjaustangosta" kiinni ja että näkee paremmin, on pojan mieleen :) Oon niin fiiliksissä, että saatiin vihdoin semmoiset rattaat, jotka on just täydelliset <3 

Näihin kuului vielä semmoinen jalkapeite, joten poika on kuomun ja peitteen alla tosi hyvin suojassa viimalta ja tuiskuilta. Ja nämähän on niin uudet, että näissä on vielä vuosi takuutakin jäljellä. Todella siististi pidetyt. Kyseisessä perheessä vaan oli neljä (huh) lasta, joten heidän oli pakko vaihtaa vielä pienempään kokoon meneviin rattaisiin. Perheen äiti luopui näistä rattaista melkein kyynel silmäkulmassa. Lupasin pitää hyvää huolta <3

Täydellistä!

Back to work!

Tammikuussa se loppuu. Äitiysloma ja hoitovapaa. Ilmoitin tänään töihin, että palaan vuoden alusta takaisin hommiin. Oon ihan innoissani! Ihana työnantajani antoi mahdollisuuden tehdä 60% työaikaa, eli olen kolme päivää viikossa töissä ja kaksi Nooan kanssa kotona. Tein pitkän (kuusi vuotta) työuran media-alalla ja vajaa vuosi ennen äitiyslomalle jääntiä vaihdoin töihin UNICEFille. Vaikka olenkin koulutukseni hankkinut kaupalliselta alalta ja markkinoinnin parista, haluan ehdottomasti työhönki muutakin merkitystä, kuin vain rahan tekemisen omistajille. Ja mikä nyt olisi sen tärkeämpää, kuin tavoite siitä, että jokaisella lapsella tässä maailmassa olisi yhtäläiset mahdollisuudet turvaan, koulutukseen ja terveyteen.

No, syvällisistä pinnallisempiin, sillä onhan nyt äärimmäisen tärkeää tehdä töitä viihtyisässä ympäristössä. Kaunis ympäristö piristää mieltä ja auttaa jaksamaan hyvällä tuulella. Tosin, minusta tuntuu, että ensimmäiset viikot vaan hihkun töissä pelkästään sitä iloa, kun saan kahdeksan (kahdeksan!!) tuntia putkeen olla ihan rauhassa. Käydä rauhassa vessassa. Syödä (!!) jonkun muun tekemää ruokaa rauhassa (!!) :D Käydä kupillisen teetä ja kävellä takaisin ilman, että kukaan itkee ja roikkuu lahkeessa. Tottakai sydämessä samalla on koko ajan huoli siitä, että miten muksu pärjää hoidossa, mutta jotenkin mä vaan optimistisesti uskon, että Nooa kyllä pärjää.

No niin, takaisin niihin ihaniin sisustusasioihin. Ajattelin panostaa työympäristön viihtyisyyteen tekemällä muutamia hankintoja. Nämä kaikki ovat joko Ikeasta tai Indiskasta. Paitsi tuo Lifefactoryn pullo. Yksi sellainen minulla jo on jumppapullona ja tuo on paras, paras, paras vesipullo ikinä! Tosin myös kallein, kallein, kallein ikinä :D Mutta nämä ovatkin nyt kaikki vain haaveita! Katsotaan mitä pystyy toteuttamaan.

Kotirintamalla tällä hetkellä taistellaan syömisen kanssa. Nooa on aina ollut huono syömään ja vaatinut koko ajan leikitystä, lauluja, milloin mitäkin leluja ja loruja. Eilen allekirjoittaneella alkoi mennä hermot, koska viimeisten päivien aikana koko syöminen on mennyt siihen, että kädellä huidotaan lähestyvä lusikka mahdollisimman tehokkaasti kauas ja mahdollisesti suuhun eksynyt ruoka tulee helposti takaisin. Myös itse syömisestä ei päädy mitään suuhun asti. Kun sanotaan, että aikuinen päättää mitä syödään ja milloin, lapsi päättää minkä verran, niin tämä lapsi ei varmaan söisi ikinä murustakaan! Tänään on koettu ihan isoimmat ruokaraivarit. Tässä kyllä kysytään sinnikkyyttä, kun toinen tekee kaikkensa, ettei söisi ja kuitenkin joku murunen pitäisi saada menemään alas.

No, toivottavasti pian helpottaa. Olen kuullut, että hankalaa syömistä on muillakin ja joskus taaperot pistää ihan syömälakkoja pystyyn. Pitäkää peukkuja, että pian täälläkin syödään kuten eräs F:llä alkava Nooan ystävätär :P

PS. Jotain hyvääkin, Nooa on ihan itsenäisesti nyt kävellyt pieniä matkoja, muutaman askeleen pätkiä. Jee.

mpr prkl

Viikonloppuna ihmeteltiin, että miksi Nooan nuha nyt tuntuu menevän huonompaan suuntaan ja yskäkin on. Tänään Nopsu nukkui vaan tunnin päikkäreitä ja sen jälkeen huomasin pojan olevan vähän lämmin. Tästä vasta mulla lamppu syttyi! Kurkkasin vielä thl:n sivuilta mpr-rokotteen jälkioireet ja juuri näin: 5-12 vuorokautta rokotuksen jälkeen alkava kuume, nuha, yskä, ärtyisyys, levottomuus.. tunnistetaan kaikki! Lisänä voi olla vielä päänsärkyä ja nivelkipuja, mitä Nooa ei tietenkään muulla kuin kitinällä osaa meille kertoa.

Itsellä yöllä meni kurkku taas tosi kipeäksi ja nyt ääni on aikalailla kadoksissa. Toisaalta, mun mielestä on valtavan hauskaa, kun korkeampi rekisteri äänestä puuttuu kokonaan :) Hupaisaa kun tiettyjä tavuja tai sanoja jää kokonaan uupumaan, kun puhuu :)

Tämän päivän ehdoton kohokohta oli aamulla, kun sain hetken omaa aikaa ja ajattelin laittaa näitä uusia hiuksia. Kävin viimeviikolla ostamassa uuden, Babylissin muotoiluraudan ja hellurei! Vähänkö se vanha oli Huono, sillä vaikkei tämäkään mikään satasten rauta ole, niin ihan törkeen hyvä! Lämpenee nopeasti, lämpötilasäädöt, muotoilun takia kiharoiden tekeminen on äärettömän helppoa ja levyt on juuri oikean kokoiset. Koetin ottaa tekemästäni kampauksesta kuvia, mutta onnistuin siinä aika huonosti. Tässä tuo kiharaosio siis laskeutuu toiselle puolelle, mutta pelkästään sen puolen kuvaaminen olisi antanut taas ihan vääränlaisen käsityksen koko rokkitukasta.

Tein tänään blogille facebook-sivut (ihanan mammaystäväni inspiroimana), mutta siitä tuli jotenkin hieman ällöttävä muka-pro-olo. Tämä blogin pitäminen on jännä laji. Rakastan kirjoittamista ja tykkään myös käsitellä kuvia. Olen myös erittäin avoin ja puhelias luonne (mieheni mielestä ehkä välillä liiankin <3 ), joten tietenkin haluan pitää blogin avoinna kaikille. Samalla pitää/pitäisi muistaa, että kyseessä on kuitenkin oma yksityiselämäni ja siinä sivussa sekä Nooan että Juhiksen elämä. Yksinkertaistettuna; mitä pienempi lukijakunta, sitä avoimemmin kaikesta voi kertoa. Sitten jos kävijöitä alkaa tulla ovista ja ikkunoista, niin samalla alkaa miettiä sitä, mihin rajat yksityisyydessä pitäisi vetää. Ja kun edelleen, first and foremost, tämä on oma pieni päiväkirjani sekä paikka purkaa ajatuksiaan, joten liika sensuuri veisi ilon koko jutusta. 

No bloggaaminen tämän päivän (mamma)maailmassa ei nyt ole mikään erikoisuus. Lienee erikoisempaa olla pitämättä sellaista :) Joten eiköhän tässä jatketa omalla vahvalla tyylillä; rempseää kirjoittelua, epäammattimaisia kuvia sekä runsaasti hassuja juttuja sekalaisista aiheista :)

ps. kyseinen mammaystäväni pitää tosiaan myös blogia, ja jos haluat ihastella ehkä maailman söpöintä pikkuista taaperoprinsessaa, niin käy kurkkaamassa http://www.sekaisinemmista.blogspot.fi

Popot

Touhukas maanantai. Juhiksella alkoi nyt tiukka kahden viikon työrutistus, joten olen koettanut ahtaa meidän päivät niin täyteen ohjelmaa, kuin mahdollista. Se kun on selvä nakki, että Nooa ei harrasta kotona yksin rauhassa leikkimistä, eli paras vaan kun pääsee talosta ulos niin paljon kuin mahdollista. Silloin tyyppi on heti paljon "helpommin käsiteltävissä".

Tänään aamulla lähdettiin kurkistamaan alueen avoimeen päiväkotiin. Ihan kiva vaihtoehto hiekkalaatikolle, silloin kun keli on huono. Takaisin tullessa Nopsu nukahti kaatosateessa istualleen rattaisiin ja sain sen nostettua omaan sänkyyn jatkamaan uniaan. Tää yksien päiväunien systeemi on kyllä nyt niin toimiva. Unet olleet nyt aina 2-3 tuntia.

Unien jälkeen käytiin hakemassa Nooalle KENGÄT. Siis ihkaoikeat ekat kengät. Tulin siihen lopputulokseen, että kunnon kengät on ainoat, jotka märällä kelillä suojaa kunnolla jalat pihalla ollessa. Mutta voih, kyllä huomasi, miten Nooaa ärsytti hiekkalaatikolla, kun piti olla kengät ja haalari ja hanskat! Ja ymmärtäähän sen. Paljon hauskempihan se on paljain jaloin ja paljain käsin leikkiä, kun ei oo kenkämöhkäleet tiellä ja käsillä saa kunnolla otteen asioista. Harmitti oikein toisen puolesta :(

Illalla sitten oli eka muskarikerta. Ehkä mun odotukset oli vähän liian korkealla, mutta pieni pettymys tuo oli. Ohjaaja ei selvästi ollut valmistautunut kunnolla, kun oli yllättynyt siitä, että meitä oli paikalla viisi alle vuoden ikäistä (ja kolme muuta). Tunti oli mietitty semmoisille, jotka jo kävelee ja vähän tajuaakin jostain jotain. Myös ohjaaja oli jotenkin vähän vaisu. Katsotaan nyt, vaihdetaanko me johonkin toiseen ryhmään vai pystyykö ohjaaja muokkaamaan tuon ryhmän ohjausta. Muskari on niin kallis, että todellakin haluaisin superhauskan tunnin, josta Nooa nauttii.

Huh, itsellä ollut kamala päänsärky koko iltapäivän ja illan. Olenkin aina ohi kävellessä katsellut tuota taulua, jossa on 27 päivän lähtölaskenta eräälle toooooodella odotetulle reissulle ;)

Tunteiden vuoristorataa

Senhän nyt kaikki tietää, että pikkulapsilla tunteet heittää sekunnissa laidasta laitaan. En vaan tiennyt, että äiti vedetään siihen samaan vuoristorataan mukaan, vaikka kuinka koettaisi pyristellä vastaan.

Tänään aamulla oli ihana herätä, kun Nooa oli nukkunut 12 tunnin yöunet heräämättä kertaakaan välillä. Ja sitten kaappasin sen halikainaloon juomaan aamumaitoa. Poika kun ei mikään halittava vauva ole ollut, niin tuommoinen hetki on jotain ihan maagista <3

Sitten aamupuuro. Voi tauti. Miten se syöminen voi olla niin hankalaa?! Kädet on jo valmiiksi ylhäällä ja niillä isketään lähestyvä lusikka pöytään salaman nopeasti. Suu on supussa kiinni ja pää venkoilee joka suuntaan. Kaikki leikit, laulut, lelut ja viihdytykset on kokeiltu. Murr!!!

Sitten pihalle - ai että, ihana olla ulkona!

Kunnes tulee kaatosade!

Mutta onneksi päästään ystävän luokse päiväkylään sadetta pakoon :)

Kunnes taas kastutaan kotimatkalla, eikä päästä kauppaan lainkaan :(

Päiväruoka. En edes koeta kuvailla tätä "syömistä". Hermot paloi aivan totaalisesti.

Päiväunet. Poika nukahti helposti ja on nyt nukkunut yli kaksi tuntia <3 Minä sain syötyä, otettua myös kahvin ja suklaata. Sekä itsekin torkut.

Kello on nyt 14:12. Että vielä monta ylä- ja alamäkeä mahtunee tähän päivään :) Illalla ajattelin käydä kaupoilla katselemassa, mihin hintaan saisi kunnon ulkoilukengät. En halua, että ollaan pikkusateiden armoilla niin, ettei voida mennä pihalle. Tulee muuten nimittäin pitkät syyspäivät!

Kumpparit on aina vähän huonot kävellä, hiostaa ja ei ole myös kätevimmät leikkitouhuissa. Siispä haaveissa on vedenpitävät ulkoilukengät. Harmi vaan, että tuollaisten mussukoiden hinta pyörii jossain satasen hujakoilla. Nettitutkimus paljasti jo onneksi yhden Everestin mallin (79,95) ja yhden Haltin mallin (59,90), joita ajattelin käydä sovittamassa.

Tämän lisäksi tietysti Nooalle pitää hommata kunnon varusteet! Kurahousut ja kumpparit saatiin ystävältä viimeviikolla lainaan. Haalarin sateenpitävyys pitää tutkia ja sen lisäksi vielä jotkut.. hanskat? Kurahanskat? Apua, mitä tuollainen tarvitsee?? :D Keväällä vielä riitti, kun rattaissa möllöttävälle mukelolle tökkäsi tumput käteen! Mitäs nyt, kun jäbä konttaa ja kiipeilee pitkin rapaisia pihoja?

Moi, mun nimi on Pirita ja mä oon kotiäiti

Viimeaikoina on tullut pyörittyä aika paljon Ikeassa. Syitä: se on lähellä, siltä saa todella edullisesti kahvin/teen ja jonkun herkun, sieltä tekee aina hyviä, TOSI TARPEELLISIA hankintoja kotiin, jotka sitten piristää kotiäidin arkea.

No, tänään käytiin siellä ihan koko porukka. Samoin kuin noin neljäsataa muuta ihmistä. Nooa pääsi myös ekaa kertaa istumaan ostoskärryihin (kun kyyti rattaissa alkoi painaa hermoja) ja siinä viihtyikin aika hyvin.

Ja mitä me sieltä ostettiinkaan! Kolme isoa pyykkikoria!! Ja iso pyykkiteline!! Joista mä olen NIIN innoissani, että voisin heittää kärrinpyöriä. Ja samalla mietin vaan, että nyt on kyllä kotiäitiys ottanut minusta totaalisesti vallan! :D Mutta kun tämä pyykkiruljanssi on ihan päivittäistä - pesemistä, ripustamista ja pyykkiautona pyykkien paikalleen ajelemista. Eikä se tästä ainakaan ihan lähivuosina vähene! Niin onhan se nyt luksusta, että on ihanat kolme pyykkikoria, jotka on selkeästi eri asteissa pestäville. Musta 60°, violetti 40° ja valkoinen 30°. Ja vielä sininen kori siinä vieressä erityisille, kuten villa ja rintsikat ja semmoiset. Kaiken kruunaa uusi, nelikerroksinen pyykkiteline, joka voi kokoajan olla tanassa meidän kodinhoitohuonesaunassa :)

Onhan tää luksusta? Pliis sanokaa joku, että tästä on ihan ok olla innoissaan??

Muita höpertymisen merkkejä:

1. olen tässä lähiaikoina hävittänyt (no en hävittänyt, vaan tilapäisesti en ole tiennyt sijaintia) kolmesti kotiavaimen

2. olen pessyt upouudet applen huiput äitienpäivälahjaksi saadut kuulokkeet PESUKONEESSA (mut hei, ne toimii edelleen!! niihin vois kirjata, että "konepestävä" :D )

3. olen autolla ajaessa jutellut takapenkille pojille, että musta liikenneympyrät on niin hankalia.. että kun niissä pitää väistää vasemmalta tulevia ja mä en oikein koskaan muista sitä.. miten muuten liikenneympyrässä ei koskaan tuu oikealta ketään..?

4. olen käynyt monta kertaa yksin autolla Ikeassa ja miettinyt, miksi en koskaan huomaa sitä yhtä kirppistä sinne mennessä (et voisi sieltä käydä kattelemassa eka) vaan aina vaan lähtiessä. Syy: Ikeasta poistutaan eri reittiä, kuin sinne mennään. Siis TODELLA eri reittiä, eri ryhmittymiset ja kaikki..

5. äsken en monen yrittämisenkään jälkeen kuullut puhelun aikana luuristani mitään ja kirosin sitä jo rikkinäiseksi. Juhis keksi ehdottaa volyymin päälle laittamista.

Ei tähän voi todeta muuta kuin että Juhis parka. Anteeksi. Sulla on ihan fiksu vaimo.

Brio Spin ja tuunaukset

Jo jokin aika sitten me hankittiin uudet rattaat, kun saimme edelliset (koko Brio Go-setti) kaupaksi ystävälle, jonka vauva syntyi juuri tällä viikolla <3 Edelleen, kaipaan jotain ominaisuuksia noista vanhoista (iso tavaratila, käännettävä lapsen suunta, hyvin muotoiltu aisa), mutta toisaalta tykkään uusien ketteryydestä, helposta kasaan laitettavuudesta ja pienestä koosta. Ja Nopsu tykkää istua kasvot menosuuntaan.

Halusin vähän somistaa näitä suht mustia (oi miksi kaikki rattaat ovat niin tummia!?) rattaita, joten ompelin itse istuinsuojan sekä työntöaisaan pussukan, joka on ollut ihan hitti! Ei ole parempaa paikkaa pitää käden ulottuvilla lompakkoa, avaimia, aurinkolaseja, huulirasvaa, maitopulloa ja paria lelua heitettäväksi kitisevälle pätkälle.

Alakertaan mahtuu juuri ja juuri hoitolaukku sekä sadesuoja. Eipä paljon muuta. Itseasiassa, joudutaan ostamaan uusi sadesuoja, koska edellinen ostettiin niihin vanhoihin rattaisiin ja ei nyt sovi uusiin :/ Sen sijaan Nooan kummilta saatu verho sopii näihin tosi hyvin kooltaan, joten se pääsi taas uudelleen käyttöön! Ylös rullattuna toimii myös hyvin aurinkosuojana.

Kas, miehenikin pääsi pitkästä aikaa kuvaan. Jalka peilissä. Hehe.

Hyödykkeet ja turhakkeet

Tämmöiseen postaukseen törmää melkein jokaisessa äitiblogissa ja miksipä ei, tällaiset on ihan hyödyllisiä vinkkejä ja muistilappuja itselle (niissä tapauksissa, joissa joku hullu meinaa lisääntyä vielä lisää) tai läheisille. Tosin, vauvat nyt on niin erilaisia, että toisen turhake voi olla toisen hyödyke :)

Turhakkeet

Doomoo:
Meillä oli ihan kiva sitteri. Joka sitten myytiin pois. God only knows why!!! Tilalle ostettiin (lue: mies osti) söpön doomoon, joka on niinku vauvan säkkituoli ja sitten isompana sitä voi käyttää säkkituolina. No moomoo vaan, kyllä olisin monessa kohtaa vaihtanut tuon ihan tavalliseen sitteriin. Saihan sitä tuossakin vauvan ruokittua, mutta ihan turha toivo, että se olisi siinä muuten hetkeäkään viihtynyt. Ja vähän hankala sitä oli siihen asetellakin.

Kylpytuki:
Testattiin kerran ja todettiin, että täysin turha ja hankala kapistus. Vauvasta saa paljon paremman otteen ilman tätä.

Pullonlämmitin:
Sinäänsä nerokas kapistus, koska lämmittää maitopullon neljässä minuutissa, kun siihen muuten menisi vesihauteessa lämmittäessä kymmenen. Ja kun maitoa ei saa tökätä mikroon (ravintoaineet kuolee). No, jossain vaiheessa tajuttiin, että kun meillä se maito aikalailla alusta asti oli joko tissistä suuhun tai sitten jauheesta veteentehtyä, niin kas, sen VEDEN toki voi lämmittää mikrossa (KUUSI SEKUNTIA), sekoittaa siihen jauheen ja tadaa, rääkyvä vauva saa maitonsa alle minuutin!

Unirätti:
Ihan kiva painikaveri. Ei toimi millään tavalla unensaantia edistämään. Maksoi viisitoista euroa. Halusin.

Pöntön supistin:
Ensinnäkin, mikä kamala sana!! Ja toisekseen turha. Nooa istuu pöntöllä hyvin, kun siitä pitää kiinni. Tämän kapistuksen kanssa piipii jää hassusti painuksiin ja kuka siitä nyt tykkäisi!

Hyödykkeet

Brio Go -setti:
Nuf said. Ihan loistosetti!

TrippTrapp:
Teki ensimmäistä kertaa mahdolliseksi sen, että Juhiksen kanssa syödään yhtä aikaa, kun siinä voi samalla heitellä vauvaa vauvalle leluja ja se pääsee istumaan meidän kanssa pöydässä.

Lelukaari:
Kuten ehkä mainittu, Nooa ei ole koskaan viihtynyt selällään tai yleensäkään itsekseen missään. Lelukaari toi tähän ison muutoksen. Sen avulla sai jopa 5min omaa aikaa, jossa ehti jo mainiosti käymään vessassa tai tekemään syömistä.

Kantoliina:
Ihan ehdoton alkukuukausina. Muuten en olisi käynyt vessassa tai syönyt. Siis niinä hetkinä, kun olin vauvan kanssa kahden.

Jumppapallo:
Pompoti pom popopompom. Tämä sävelmä soi päässämme loppuelämän. Tällä pomputimme niskat ja selät jumiin useita kertoja, mutta vauvan itku hiljeni. Ja usein myös uni tuli.

Nenäfriida:
Hieno niistoväline, jolla saa räkäisen nenän auki. Tämä taas mahdollistaa vauvalle nukkumisen ja syömisen, eli suht olennaisten äärellä ollaan.


Ensikerralla hankkisin

Supersitteri:
Näin joskus odotusaikana telkkarissa pätkän jenkkiohjelmaa, jossa vauvalle joku starba hankki sitterin, jossa on joku kahdeksan eri moodia; automatka, hytkytys, pomputus.. Siihen päälle äänet ja lämmitys ja musiikit ja ties mitkä vauvahieronnat. Hymeksin vaan, että kuka hullu tuommoista nyt hankkii. MINÄ. Jos toinen lapsi olisi haaveissa, niin hankkisin tämmöisen - maksoi mitä maksoi!

Tyhmä tiistai

Tai no, ei tässä tiistaissa mitään erityisen tyhmää ollut - oikeastaan aika kivoja juttuja. Mutta silti yksi niitä päiviä, kun kaikki vaan enemmän tai vähemmän ärsyttää.

Vauvalattaritunti Etnofitnessillä oli tosi hauska! Siellä tuli kunnolla hiki äideille ja vauvatkin viihtyivät. Ennenkaikkea, siellä oli ihana tunnelma ja tulin heti jo tosi hyvin juttuun samassa pukuhuoneessa (siellä on niitä neljä) olleiden äitien kanssa. Menimmekin kaikki porukalla alakerran ihanaan kahvilaan pienesti syömään tunnin jälkeen. Kiva huomata, että Nooan kanssa kulkeminen alkaa jo sujua, vaikka onhan se nyt tuhannen kaukana siitä, kun liikkuu vaan yksin! Talking about vessassa käyminen, rattaiden pyörittely, kitinän minimointi (eli lähes jatkuva viihdyttäminen), vauvan unien ja syömisten ajoittaminen..

Illalla lähdin Ikeaan kanelibullateelle rauhoittelemaan ärsytysoloani. Ikeassa NIIN on parhaat kanelipullat koko maailmassa! Mums nams. Ja hinnat ei päätä huimaa, koska tämä pulla + tee + suklaalevy maksoi 1,20 :D Ostospuolelta mukaan lähti potta, unipussi, lusikoita, espressomukit ja yksi euron maksanut viltti.

Kiikkuu kaakkuu

Vähän väsyyneenä täällä kuulumisia. Kaipailen kovasti selvännäkijän taitoja, jotta voisi helpommin määritellä, mikä pienellä on vaivana - vai onko vaivaa, onko kyse vain jostain epämääräisestä ajan kanssa ohi menevästä.

Valitettavasti suht saman lauseen lausui tänään allergialääkärimme. Korvat olivat kunnossa, joten siinä syy itkuihin ja kitinään ei ollut. Saimme nyt ohjeeksi jättää viimeksi ruokavalioon tulleen kauran jäähylle. Samoin kuin selkeitä iho-oireita aiheuttaneen perunan (jonka olimmekin jo jättäneet pois). Saimme myös reseptin kahteen uuteen maitovalmisteeseen, joita voimme koettaa, jos niistä jompi kumpi sopisi Nooalle tuota Peptiä paremmin. Toivottavasti pian meillä olisi semmoinen perustyytyväinen vauva. Sitä kaipaan kovasti..

Bussimatkan ja lounaan jälkeen lähdettiin käymään H&M:ssä ostamassa naperolle pari pipoa. Kun se viime viikolla ostettu nyt sitten osottautui isoksi, niin meillä on tasan yksi pipo, joka on sopivan kokoinen. Ja tarvitseeko sanoa, montako kertaa viikossa päivässä se on hukassa!! No nyt on pari just sopivaa kevyttä kevät pipoa. Ja mitä ihmettä käytiinkään koettamassa kotiinpaluumatkalla!! Nooa tykkäsi niin paljon. Ihana oli nähdä pojan nauttivan jostain tekemisestä. Kun sitä yrmynaamaa ja kitinäkurttua on nähty viimeaikoina ihan riittämiin. Tässä muuten päällä itsetehty neuletakki <3

6kk neuvola ja touhukasta arkea

Eilen käytiin 6kk neuvolassa, joka tosiaan oli nyt lähempänä seitsemää, kuin kuutta kuukautta. Mitään kovin ihmeellistä siellä ei tullut esille. Hirmuisen kiva on meidän neuvolan täti, joten vähän harmi, että jokakuukautiset käynnit on nyt käyty. Tässä tilastotietoja:

Pituus: 68,5cm
Paino: 8650g
Päänympärys: 44,7cm

Kaikki menee nätisti omalla kasvukäyrällä.

Iltapäivällä lähdettiin tekemään pieni Hakaniemi-reissu, jotta mama pääsi Aasia-kauppaan täydentämään varastojaan (misokeittoa, sobanuudeleita, mochipalloja, merilevä"sipsejä", halpaa ja parasta vihreää teetä). Takaisin tullessa autossa saatiin kunnon parkukonsertti á la Noah. Paloi itselläkin pitkästä aikaa hihat ja olikin hyvä, että kotiin tultua isijäbä otti harteilleen pojan syöttämisen ja unilenkillä käyttämisen.

Nyt kunhan Nopsu herää ekoilta päikkäreiltään, niin lähdetään käymään Vauvapisteessä. Mielessä siintelee yksi isohko ostos, mutta siitä sitten lisää jos se toteutuu ;) Sen jälkeen yritän uudelleen käydä tuossa lähelle avatussa, aika isosti hehkutetussa urheilukaupassa. Kävin eilen siellä ja.. tuota noin.. 10min etsin ensin parkkipaikkaa. Koko kauppa on kuin Ikea. Iso ja täynnä jengiä. Kun saan tehtyä omat löytöni ja suuntaan kassalle, kävelen jonkun hassun noin 200m pitkän jonon ohi. Kun lähestyn kassoja, pääni alkaa raksuttaa ja kysyn jonossa olevilta ihmisiltä silmät pyöreinä, että "onko tämä KASSAjono!??!?!?!?!". Kyllä. Joo kiitti moi. Tuun joskus toisen kerran uudelleen. Ehkä tällainen arkipäivän aamupäivä on vähän parempi idea. Toivottavasti.

Iltapäivällä Juhis lähtee palaveriin ja siitä sitten erään projektin karonkkaan. Minä ja Nopsu mennään mun työpaikalle moikkaamaan työkamuja. Kivaa! Tällä viikolla shoppailin Nooalle pienet uudet vaatteet, mitä tulee tehtyä aika harvoin. Söpöset lapaset ja ihana pipo. Molemmat nyt itseasiassa onkin vähän isot, että ehkä alkusyksy onkin näiden parempi käyttöaika.

Sorry for party rocking

"People always say that my music's loud - sorry for party rocking. " -LMFAO

Tämä biisi soi päässä kahdesta syystä. A. Mun tukka. Laitoin illalla vessapaperikiharat muhimaan, että päivän piristykseksi olisi vähän kiharaa. No, on VÄHÄN KIHARAA. Vertauksena LMFAO:n Redfoo.

Ja B, käytiin ostaa jäbälle arskat! Kuvittele tähän kuvaan vasemman käden alle avoauton ratti ja oikeaan kainaloon joku söpö (ja kiltti, hyvä koulussa, kivat vanhemmat, nätit käytöstavat) misukka. Ja toi biisi soimaan. Oujea!

Ja sitten mä vielä hehkuttelen mun ihanaa päiväkahvivälipalahetkeä. Vaniljakaffe hasselpähkinämaidolla - namii. Ja lettusia, joihin yks bansku ja kaks munaa. Vähän suolaa ja vanlijasokeriiii. Toisen paistoin kookosöljyssä tai toisen voissa. Mun mielestä kookosöljy maistui paremmalta. Päällä mansikkahilloa, jossa sekaisin kaupasta ostettua ja itsetehtyä. Itsetehdyssä mansikoita, chia siemeniä ja hunajaa. Tykkäsin, ettei ollut tarpeeksi makeeta, siksi sekaan sokerihilloa :) MAISTUI!

Eipä mulla sit muuta. Kohta kun Juhis tulee palaverista, lähden käymään kaupassa ostamassa viikonlopulle vähän puolivuotissynttärijuttuja ja sit jäädään Nopsun kans viettää iltaa kun papa menee töihin. Ehkä pistetään arskat päähän ja Sorry for Party Rocking soimaan!

Turvaistuin!

OMG. Eikö me ihan juuri käyty hankkimassa turvakaukalo ja mietittiin, että koittaako ihan oikeasti vielä se hetki, että pieni vauva siinä kiikutetaan autoon ja ajellaan kotiin.. No, nyt sitten ollaan siinä tilanteessa, että turvakaukalo jää kohta Nopsulle pieneksi ja oli aika hankkia ihan isojen poikien turvaistuin! Vähän toki etuajassa tämän kanssa oltiin, mutta kun oli niin loistava tarjous ja sopivasti mummi kylässä (jos-tiedätte-mitä-tarkoitan), niin pitihän tilaisuudesta ottaa vaari!

Voin samalla suositella lämpimästi Martinkylässä olevaa Lastenturva-liikettä. Ihan mieletön valikoima kaikkea lasten ja vauvojen juttuja (kuulema Suomen suurin) ja me ainakin saatiin niin hyvää palvelua, että en muista milloin olisin koskaan niin hyvää saanut. Aivan mahtavan hyvälle tuulelle tuli pieni ihminen :)

Liikkeessä äidin kanssa uumoiltiin, että Nooan pää yltää tällä hetkellä ehkä puoleen väliin selkänojaa, että kyllä se vielä aika monta kuukautta saa kasvaa, ennenkuin tähän sopii. Mutta kas vain - näin se taitaa olla, että ei meillä enää mikään minivauva asu! Istuimeen on kuitenkin 9kk/9kg turvaraja, joten vielä hetki odotellaan.

Istuva härkä, takapuoli märkä, mahtava päällikkö on.

Voi miten mahtavaa istuminen voikaan olla! Kun tuo pienokainen on ihan syntymästään asti viihtynyt parhaiten pystyasennossa, niin kuinka hienoa, että sen osaa nyt jo ihan itse! Lattialla istumisessa kannattaa vielä olla maman tai papan kädet varuilta ympärillä, mutta tässä, oi että, tässä eilen saadussa huvipuistossa Nopsukka istuisi vaikka päivän! Peitto alla tukee vielä vähän jalkoja, mutta ai että miten mukava tässä onkaan istua ja tunkea noita ampiaisen tuntosarvia suuhun :) Tämä ihanuus saatiin ystäviltä käytettynä oikein sopuisaan hintaan. Tosin sillä tyytyväisyydellä, millä poika nyt tässä viihtyy, oltaisiin voitu vaikka pistää nolla hinnan perään ;)

Hankittiin myös jo valmiiksi syöttötuoli. Minulle vauvan/lapsen tarvikkeissa ei millään merkeillä ole väliä ja haluan edelleen hankkia mahdollisimman paljon käytettynä. Syöttötuoliin olin kuitenkin jo odotusaikana tehnyt henkisen valinnan: Stokken Tripp Trapp. Se se olla pitää. Suurin syy se, että tuoli menee tästä noin 6kk iästä aina kouluikään asti. Se ikäänkuin muotoutuu lapsen kasvun mukana. Myös tuoli on niin tukeva, ettei sitä saa pöydästä työntämällä kumoon. Erittäin tärkeä pointti tuon meidän painijan kanssa :) Käytettynä tämä löytyi ihan kohtuuhintaan ja vielä eri paikasta löysin käytettynä nuo pehmusteet. Koko paketti 142 euroa, kun uutena vastaava olisi tullut maksamaan noin 280 euroa. Ihan jees.

Vielä toistaiseksi syöttäminen menee paremmin Nooan "säkkituolissa", mutta varmasti viikon tai kahden päästä siirrytään jo käyttämään pelkästään tätä. Syömisestä puheenollen, meillä tosiaan tuli vähän takapakkia ruokakokeiluihin tuon maitoallergiaepäilyn takia. Tällä hetkellä listalla on bataatti, kesäkurpitsa ja mustikka. Seuraavana varmaankin kokeillaan päärynää, perunaa, porkkanaa (uudelleen) ja ehkä jotain marjasekoituksia. Myös puurot saataisiin jo ottaa menuun, joten ainakin kaurapuuro lähtee testiin heti kun tosiaan saadaan tämä maitoasia ensin järjestykseen. Nooa syö yleensä tosi reippaasti kaikkea mitä annetaan. Kesäkurpitsa bataatin seassa tosin ensin aiheutti pienen kauhunsekaisen ilmeen ja oksennusimitaation. Pieni raasu :D Mutta heti seuraavalla syöttökerralla sekin jo meni ilman irvistelyjä alas.

Kaupunkilomalla

Tulin juuri kotiin ja tuntuu, kuin olisin ollut viikonloppulomalla Pariisissa. Kun viettää lähes koko viikon neljän seinän sisässä, niin aika pienet asiat saa mielen huippuiloiseksi :)

Mun nukkuminen on edelleen ihan kamalan huonoa ja aamulla raahauduin väsyneenä neuvolaan. Väsymys ilmeni myös siinä, että onnistuin sössimään pissanäytteen ihan totaalisesti :) Sain niitä tikkuja sitten mukaan kotiin, että voi tsekkailla proteiinipitoisuudet tässä viikonlopun aikana. Muuten kaikki kuulema etenee niin hyvin kuin vain voi. Harjoiteltiin neuvolantädin kanssa (joka on myös kätilö) vähän ponnistusasentoja ja alkoi kyllä tosissaan jännittää, koska se Hetki voi olla jo ihan hurjan lähellä. Pieniä supistuksiakin nyt kun on ollut parina yönä/päivänä aina makuulla ollessa.

Neuvolan jälkeen uhmasin väsymystä ja pientä nuhaisuutta lähtemällä Juhiksen kyydillä keskustaan. Ajattelin näet hoitaa välillä myös mielenterveyttäni, jolle tämä viikko on ollut ehkä tylsyydessään hieman rankka.. (olen muunmuassa kikattanut ääneen puoli tuntia, kun leffakanavan valikossa näkyi, että siellä tulee peräkkäin leffat: "I'm not there" ja "I'm still here" :D Siis ihan oikeesti tuli!)

Löysin kaupungilta juuri täydelliset syyskengät. Huomasin nimittin harmikseni, että mulla on kaapissa kolmet (!) syyskengät ja kaikissa noin 10cm kiilakorko. Kannapa niissä nyt sitten toisessa kädessä vauvaa turvakaukalossa ja toisessa roskia/ruokaostoksia/tiesmitä... hmm.. ehkä ei. Vaihdoin kengät samantien jalkaan ja annoin myyjäpojalle vastalahjaksi roskiinheitettäväksi loppuunkuluneet tennarit :) Olipa aika hyvä kävellä noilla!

Kenkien lisäksi ostin kovasti kehutut imetysliivit Kampin Bebesistä. Voi hyvät hyssykät. Tuntui kuin halaukselta, kun testasi niitä. Love at first touch. Olivat tietysti aika hinnakkaat, mutta epäilemättä hintansa arvoiset!

Vielä istahdin keräämään voimia teelle ja korvapuustille ennen bussimatkaa kotiin. Hihii, ihan voittajaolo, kun selvisin reissun ja löysin vielä juuri mitä kaipasinkin!

Jotain vanhaa, jotain uutta..

Äiti toi eilen ihanan neulepuvun, joka on ollut minulla (sekä siskolla) pienenä vauvana <3 Oli ihana saada omalle lapselle joku sellainen vaatekappale, joka on ollut itselläkin :) Ja mikä vielä parasta, neulepuku on mummini siskon tekemä, joten arvoa tällä haalarilla on vaikka kuinka. Ja pipo kuuluu siis settiin.

Ja sitten vähän vähäisempiin taidonnäytteisiin. Voi pojat. Siis osaan kyllä ommella jotenkinsa, mutta seka virkkaaminen että neulominen on mulla vähän.. no.. miten sitä kuvailisi? Rakastan molempia, voisin istua illat pitkät lankakerä ja puikot/koukku kädessä, mutta en osaa juuri tasaista neulosta/virkkausta enempää. Resori on jo saavutus. Pienokainen kuitenkin ilmeisesti inspiroi minua yrittämään neuletakin neulomista. Tietenkin ilman mitään ohjeita tai apuja. Haha, no onhan siinä hihat ja sen saa edestä auki ja kiinni. Sydämenkin jotenkin väkersin selkämykseen. Eli eikös se neuletakin kriteerit täytä :D

All the small things

Tämä viikko on ollut aika jännä. Opettavainen. Yksi työkaverini (jolla on kaksi lasta) sanoi tosi viisaat sanat siinä kun olin viimeviikolla lähdössä. Että tämä aika ennen vauvan syntymää on tosi tärkeää, että itse rauhottuu ja tavallaan herkistyy kaikelle tapahtuvalle, koska vauvan kanssa arki muuttuu paljon pienemmäksi, kuin mihin on tottunut.

Olen monesti löytänyt viikon aikana itseni ajattelemasta, että mä "NOPEESTI vaan tyhjennän astianpesukoneen / luen lehden / kurkkaan meilit / pesen käsipyykkiä" ennenkuin...

Ja huomannut, että ei, mulla ei ole mitään tarvetta nyt just tehdä asioita nopeasti. Voin käyttää vaikka yhden keittiön kaapin siivoamiseen tunnin (tai kaksi), eikä se kaada mun mitään aikatauluja.

Kun elämä "kutistuu", niin myös ilot ja murheet kutistuu siinä mielessä, että pienimmätkin asiat saavat kiukustumaan ja toisaalta myös onnelliseksi.


Olen löytänyt tällä viikolla kiukkua:

1. Syyskuulle jatkuvista helteistä, jotka mun pienessä päässä vaan kirkuu epäoikeudenmukaisuutta, koska MINÄ olen halunnut alkukesästä asti viileän kelin ja eikö prkl Suomen kesä sitä yleensä ole läpi kesän? Siirryn nyt sitten toivomaan, että ensi kesä olisi samanlainen, että saisi siitä nauttiakin!

2. Elisan asiakaspalvelusta. Sille omistinkin jo ihan lähes kokonaisen postauksen, wau.

3. Epäterveellisestä syömisestä. Härremiguud, tämä syödyn sokerin määrä. En tiedä, kai sitä on myös jotenkin tottunut assosioimaan herkkujen syömisen (tai pikemminkin sen jonkinlaisen rajaamisen) siihen, että ei yhtäkkiä ole 20kg painavampi. No, nyt kun vaaka näyttää anyways ihan käsittämättömiä lukemia, on ote herkuttelun suhteen lipsunut ihan liian helposti. Ja huono olohan siitä tulee. Olo ja omatunto.


Mutta ei, tämä viikko EI ole ollut pelkkää hampaiden kiristelyä:

1. Sain ihanalta rakkaalta ystävältäni jonkinlaisen "baby shower - tervetuloa maailmaan" lahjan. Tosi söpön vaunujen suojan <3 Hassu saunan valo vähän vääristää, suoja on vaaleansininen ja siinä on ihania pieniä lintusia <3

2. Ompelin itse imetystyynyn. Tässä on kyllä luovuus kukkinut yli äyräiden :D Ostin kaksi halpaa tyynyä Jyskistä, ompelin ne yhteen vähän vinoon ja tein päällisen kaksista vanhoista pyjamahousuista!

3. Tyynystä säästetyt rahat saattoikin sitten käyttää tällaiseen pieneen soittopehmoleluun, joka mun vaan jotenkin oli PAKKO saada. Sen nimi on Maskintvätt. Niin. Rakas mieheni maksoi velan takaisin siitä, kun nimesin taannoin hänen edellisen autonsa Aimo Banaaniksi.

4. Sain kurkotettua ajelemaan säärikarvat. Toinen vaihtoehto olisi ollut laittaa ne letille. Too much information? :)


Tänään meille kylään tulee pikkukinyon serkkutyttö (neiti on nyt noin 7kk) ja huomenna mennään käymään lähellä asuvan tulevan kaveripojan (noin 9kk) luona hakemassa vähän vielä lisää muutamia elintärkeitä tarvikkeita, kuten pörröinen nallepuku vauvalle :)

Small things.

Neuvola ystävän kanssa ja viimeiset vaunuhankinnat

Eilen aamulla sainkin erilaista seuraa neuvolaan, kun Juhis ei päässyt mukaan ja samaan aikaan rakas ystäväni sattui olemaan kylässä ja hän kun vähän tuommoinen vauva-intoinen on, niin ei tarvinnut monta kertaa houkutella mukaan neuvolaan :) Käynti meni hyvin ja kaikki arvot oli hienosti kohdallaan. Painoa on nyt tullut 10kg lisää, mikä tietenkin tuntuu ihan kamalalta määrältä kiloja (ja tavallaan, sitähän se onkin), mutta totta kai tärkeintä on se, miten tärkeästä syystä nuo kilot ovat tulleet <3 Ja samalla se myös selittää sitä, miksi oma ketteryys on tällä hetkellä kaivinkoneen luokkaa :)

Käytiin myös eilen illalla hakemassa puuttuvat osat meidän Brio-vaunu-settiin. Turvakaukalo sekä vaunukoppa. Kaikki isot hankinnat on nyt tehty. Enää muutamia pienempiä juttuja, kuten tuttipulloja ja vaippoja - sitten ollaankin jo valmiina pikkuisen tänne saapumiseen <3 Voidaan sitten vaihtaa tuo norsukin ihan oikeaan vauvaan :)

Äitiyslomaan jäljellä 14 työpäivää.
Laskettuun aikaan jäljellä 56 päivää. Viisikymmentäkuusi. *huokaus*

Iki-ihana Ikea

Lähde hakemaan sieltä "yks juttu" ja tule kotiin ihmetellen miten yks juttu muuttui kahdeksikymmeneksi..

Kuva ikea.fi

Tuli shoppailtua amme, unipussi, lakanat, lakanansuoja, pikkupyyhkeitä, kangasta imetystyynyn ompelemista varten, pyykkikori, huppupyyhe ja mitä muuta.. no vielä ainakin kynttilöitä ja muffinssivuokia syksyn juhlaa varten :) No joo, siis ehtisihän niitä vielä tässä, mutta kun sattui niin sopivasti alennuksessa ja ja ja..

Olen myös ajatellut, että haluan ennen vauvan syntymää käydä Juhiksen kanssa kahdestaan ulkona syömässä. No, sehän tuli hoidettua tässä kätevästi samalla :D

Loistava päiväreissu Tampereelle

Jee, miten kiva reissu oli tänään Tampereelle! Lähdettiin aamulla hyvissä ajoin ja käytiin hakemassa rattaat, joita tässä ollaan ihasteltu.

Sen jälkeen suunnattiin keskustassa Vohveli Kahvilaan, joka oli a-i-v-a-n ihana! Suosittelen. Syötiin molemmat suolaiset vohvelit ja jäi kovasti kaihertamaan kyllä sellainen mansikkahillo-jäätelö-kermavaahto-suklaahippu-versio :)

Iltapäivä vierähtikin sitten Ideaparkissa. Kuvassa päivän ostokset, koska jotenkin mulla on aina ollut tapana levittää ostokset sohvalle vähäksi aika ja ihailla niitä :) (siis ei nyt mitään ruokaostoksia, en nyt ihan niin friikki ole). Matkan varrella olleesta kirjakaupasta: intialaisen ruuan kirja (eihän meillä noita ruokakirjoja vielä monta olekaan..), kehuttu kirja poikien kasvatuksesta sekä erinomaisen hupaisa ja silti kovin informatiivisen oloinen "vauva - omistajan opas".

Syksyn ja kevään ulkoiluihin ihana keltainen huppari superalennuksesta sekä jumppapallo (kuulema comes handy tuossa raskauden loppupuolella). Synnytyssukat (joo, oon jo vuosia sitten saanut jostain päähäni, että haluan synnyttää raidallisissa polvisukissa!), lisää pikkuhousuja koossa XXXXXXXXXXXXL (miten enää ikinä palaan takaisin normaaliin kokoon..), muutamia sormuksia korvaamaan vihkisormuksen puuttumista (jep, tervetuloa turvotus).

Lisänä söpöjä laastareita, vihreä tee makuisia soba nuudeleita (kyllä vain), mango chutneytä ja mun lemppari vihreää teetä. Nämä siis Tullitorin loistavasta aasialaisesta kaupasta. Suosittelen.

Hih, meillä alkaa jo aika hyvin olla systeemit kasassa pikkukinyon saapumista varten. Eihän tässä toki ole enää kuin ALLE KOLME KUUKAUTTA. Voi apua tätä ajoissa olemisen kirousta :D No, ainakaan ei jää viimetippaan!