Jotain vanhaa, jotain uutta..

Äiti toi eilen ihanan neulepuvun, joka on ollut minulla (sekä siskolla) pienenä vauvana <3 Oli ihana saada omalle lapselle joku sellainen vaatekappale, joka on ollut itselläkin :) Ja mikä vielä parasta, neulepuku on mummini siskon tekemä, joten arvoa tällä haalarilla on vaikka kuinka. Ja pipo kuuluu siis settiin.

Ja sitten vähän vähäisempiin taidonnäytteisiin. Voi pojat. Siis osaan kyllä ommella jotenkinsa, mutta seka virkkaaminen että neulominen on mulla vähän.. no.. miten sitä kuvailisi? Rakastan molempia, voisin istua illat pitkät lankakerä ja puikot/koukku kädessä, mutta en osaa juuri tasaista neulosta/virkkausta enempää. Resori on jo saavutus. Pienokainen kuitenkin ilmeisesti inspiroi minua yrittämään neuletakin neulomista. Tietenkin ilman mitään ohjeita tai apuja. Haha, no onhan siinä hihat ja sen saa edestä auki ja kiinni. Sydämenkin jotenkin väkersin selkämykseen. Eli eikös se neuletakin kriteerit täytä :D