Odottavan aika

Olen tässä viikon tunnustellut oloani ja selannut netin keskustelupalstoja sekä jopa kysäissyt asiaa neuvolan tädiltä - lopputulema on se, että ainut asia, mikä varmuudella ennakoi sitä, että vauva syntyy pian, on se, että pää jo näkyy :)

Heh, en itse ollut tajunnut, että alkukirjainten väliin kun laittaa a:t, niin siitä tulee JAPAN :)

Osalla kanssaodottajista tuntuu olevan tosi paljon supistuksia (harjoitus-sellaisia tai ennakoivia), mulla ei semmoista ole ollut yhden yhtä. No, moni vauvan saanut sanoo taas, että synnytys alkoi kertaheitolla lapsivesien menolla tai kipakoilla supistuksilla, ihan ilman mitään varoituksia. Toisaalla sanotaan, että vauva rauhoittuu ennen synnytystä ja toisaalla, että se liikkuu enemmän. Toisaalla todetaan äidin olevan unelias ja toisaalla taas kovin aktiivinen. 

Omat ennakoivat oireet voisivat tällä hetkellä olla esim. lisääntynyt lantion kipuilu ja painon tunne, viikon kestänyt elohiiri oikeassa kulmakarvassa, kipeytynty peukalon jänne (??) ja yleinen laiskuus kaiken suhteen :) Vähän kuin päivänkakkarasta ennustaisi. 

Rakas masu 38+1 

Tänään kasassa siis 38+2, tarkoittaa, että 39. viikko on menossa ja laskettuun aikaan noin 1,5 viikkoa. On sekin käsite. Jos kaikista lapsista noin 5% syntyy laskettuna päivänä, niin miksi sellaisesta edes puhutaan? Eikö laskettu kuukausi olisi parempi ilmaisu? Tai joku aikaikkuna. Vaikka aikaikkuna kuulostaa kyllä jotenkin samalta kuin musta-aukko ja teleportti... 

Päivät kuluu tällä hetkellä pieniä asioita puuhaillessa, rakastan neulomista, käyn kerran viikossa päivystämässä MLL:llä (lasten ja nuorten puhelin / netti) ja kerran viikossa laulaa luritan lähikoululla olevassa kuorossa. Välillä siivoilen tai leivon. Välillä toivon innoissani, että tulisipa pian lähtö synnyttämään ja välillä mietin, onko MITÄÄN mahdollisuutta, että joku muu hoitaisi sen homman, mä en aio! 

Odottavan aika. Semmoista se on.