Jumbe ettei Elisan "asiakaspalvelija" tiennyt miten hengellään leikki. Olin hoitanut oman puhelinliittymän asiat just säntillisesti viikko sitten (koska he eivät voineet sitä ensimmäisellä käynnillä jo pari viikkoa sitten tehdä) ja kaiken piti olla ok. Kunnes saan tänään kirjeen, että he eivät voi tehdä mitään liittymän siirron eteen ennenkuin valtakirja on toimitettu. No, a) liittymän piti muuttua HUOMENNA ja b) mitä muuta mä sitten viikko sitten tein, kuin jonotin tunnin ja toimitin sinne sen valtakirjan?!
Puhelimessa "asiakaspalvelu" ei voinut tehdä asialle mitään vaan mun piti lähteä taapertamaan uudelleen jonottamaan sinne Elisan palvelupisteeseen. Tyyppi siellä oli tosi palveluhenkinen. Ei katsonut muhun päin kertaakaan, puhumattakaan hymystä tai pahoittelusta siitä, että he ovat kadottaneet sen valtakirjan. Naputti vaan konettaan maanisesti varmaan tunnin ja välillä tuhahti mulle jotain. Näin jälkeenpäin, olisi voinut ehkä avautua liitoskivuista ja jokaisella askeleella piinaavasta pissihädästä ihan runsain sanoin sille äijälle, jota ei vähempää näyttänyt kiinnostavan mun näkemä ylimääräinen vaiva asian eteen - saati edes keksinyt tarjota mulla jostain tuolia, kun palvelupisteenä oli vaan seisomapöytä.
No, homma on edelleen jumissa nyt siinä, että saisin työpaikaltani oikean ihmisen soittamaan mulle takaisin ja toimittamaan Elisalle mahd. pian uuden valtakirjan. Jipii. Oli lähellä ettei tullut lommoa joko siihen helkutin tiskiin tai äijän otsaan.
Tänään aamulla ei ollut kivuista ja vaivoista (tai kiukusta) tietoakaan ja sain käytyä tosi kivalla kävelyllä ystävän ja hänen vauvansa kanssa. Tarkoitus oli saada 7kk neiti nukahtamaan vaunuihin, mutta tyttöä kiinnosti enemmän kyllä lähteä vaunuista kävelylle, kuin pistää silmiä kiinni :)
Mitä tänään siis opimme?
Liiku silloin kun pystyt, illasta ei tiedä.
Kannattais miettiä kahdesti, miten kohtelee 9kk raskaana olevaa naista.
 |
| Masu ja mama 35+6 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti