Tuiskua ja tunnelmointia

Eilen alkoi alkuillasta sataa lunta - ja sitä sitten tulikin! Nyt kun katsoo ikkunasta ulos, on maisema ihan talvinen. Ihanan talvinen! Eilen aamulla meillä oli Katja ja Ella leikkimässä ja eipä koskaan aamupäivä ole mennyt niin nopeasti, kun oli kivaa! Eilen oli myös työpaikan pikkujoulut ja minusta on ihanaa, että meidät kotona olevatkin kutsutaan mukaan. Myönnän, että minua ihan jännitti etukäteen. Ehdin ennen äitiyslomaani olla suhteellisen vähän aikaa uudessa työpaikassa ja raskaana ollessa kaikki energia meni vaan töiden tekoon ja sosialisoituminen jäi vähän sivuun. Jännitin, että löytyykö sieltä juttuseuraa ja muistaako kukana edes minua.. 

No, pelko oli turha. Ilta oli hurjan mukava. Varsinkin oli kiva huomata, miten paljon uusia ihmisiä sinne on tässä vuoden sisällä tullut töihin ja ihan tosi hauskoja tyyppejä. Mukava yhdessä vietetty ilta sai oikein odottamaan töihin paluuta! Vaikka vissiin nuo sangriakannut ei kuulu sinne toimiston tarjontaan.. hmm.. :) Kotiin lähdin siinä puoli yksitoista, koska aamulla piti ehtiä tekemään paljon asioita. No, mitä kävi? En saanut unta! Valvoin melkein kahteen!! Vähänkö ärsytti.. olisin sitten voinut jäädä vaikka vielä tanssimaan pidemmäksi aikaa! 

Tänään aamulla meille piti siis tulla Juhiksen äiti ja siskon perhe kylään, mutta se olikin siirtynyt maanantaille. Ihania uutisia sieltä suunnalta kuitenkin kuului: Nooa saa uuden serkun keväällä! Ihana juttu!

Nyt pojat lähti käymään kaupassa. Minä leivoin nopsaan kasan keksejä ja kohta kun Nooan päiväuniaika koittaa, niin hypätään autoon ja ajellaan Lempäälään kummiperheen luokse. Tosi kivaa mennä sinne viikonloppukylään :) Vähän myös elätellään Juhiksen kanssa toivoa siitä, että voidaan tänään jättää Nooa hetkeksi hoitoon ja lähdetään käymään ihan vaikka vaan kahvilla siinä lähellä Ideaparkissa. 

Olen tässä aamun kuunnellut vanhaa Paula Koivuniemeä; Hei buenanotte, Sata kesää tuhat yötä.. Nämä oli minun oman äidin suosikkeja silloin kun me siskon kanssa oltiin pieniä. Jotenkin lämmin elämän jatkumisen ja kiertokulun tunne, kun nyt ihan oikeasti olen itse jollekin äiti <3 

ps. Kapteeni Aikaa ei pysty nyt kuuntelemaan, kun siitä tulee aina itku..