Mama-vauva-kahvittelut

Olipa ihana päivä eilen! Kutsuin kylään lähimpiä ystäviäni juhlistamaan pian maailmaan saapuvaa ihmeellistä uutta elämää sekä melkein yhtä ihmeelliseltä tuntuvaa mun loman alkua! Iltapäivä oli ihan täydellinen ja tuli tosi hyvä mieli. Siskokin saapui jo perjantaina piiiiitkän matkan takaa. Pitkän sillä, että 4,5h junamatka venyi erinäisistä erittäin kiukuttavista VR:stä johtuvista syistä yli kahdeksantuntiseksi :(

Perjantaina kärvistelin taas maailman vähäliikkeisimmän päivän kanssa ja leivoin siinä sivussa sekä suklaa- että mustikkamuffinssit. Lauantaina sitten vauhtia oli enemmän sekä pikkuisessa että mamassa, joten aamu alkoi reippaasti siivoamalla, sämpylöitä leipomalla ja muffinsseja koristelemalla. Käytiin siskon kanssa kaupassa, Halvan tehtaanmyymälässä (paha, paha paikka..) ja vielä pyörähtämässä puistokirppiksellä, josta mukaan tarttui tosi söpöt pienen farkkuhaalarit, että maailman suloisin sammakko-yöpuku :) Yhteensä 2,20e.

Tänään käytiin ystävän luona brunssilla, sisko lähti juuri takaisin junalla kohti kotiaan ja minä ajattelen suunnata päiväunille, sillä nukuin tosi huonosti viimeyön. Illalla vielä jos energiaa riittää ja Juhis tulee ajoissa töistä kotiin, niin käydään yhden ystävän luona synttärikutsuilla. Ehkäpä pikkukinyokin tosiaan pysyy hyvin liikkeessä sen takia, kun tässä toista päivää on tasainen sokerivirta tarjolla :P

Ihan outoa, että huomenna on maanantai, eikä tarvitse lähteä töihin! Eikä ylihuomenna.. eikä.. Mitä mä teen?! Saanko mä mennä töihin? Ainakin ihania työkavereita tulee varmasti jo huomenna ikävä!

Maman hemmottelupäivä

Ai että, ensimmäinen äitiyslomapäivä vietetty! Päivän kohokohdat:

1. Pikkukinyo sai taas oman energiansa (ainakin toistaiseksi) takaisin ja on liikkunut entiseen malliin. Tästä välitön seuraus pipon löystyminen maman päässä ja oonkin jokellellut masulle pitkin päivää, kuinka ihana se on :)

Iloinen täti bussipysäkillä

2. Organic Spirit, tunnin mittainen odottavan äidin hieronta. Paras hieronta, missä oon koskaan ollut! Voi pojat! Teki niin hyvää, että olisin varmasti voinut maksaa vaikka tuplat lähtiessäni! Niin mukava paikka, osaava hieroja, mukava tunnelma ja miten taivaallisen hyvää teki kunnon hieronta kropalle, joka on viimeiset kuukaudet vaan keskittynyt lähinnä pysymään kasassa ja venymään tarvittaviin mittoihin. Ihan luksusta, suosittelen!

3. Ajattelin suunnata muffinssille ja kahville Brooklyn Cafeeseen, joka on tosi kiva ja tunnelmallinen paikka. Reitilleni osui kuitenkin paremmin (ja niitä reittejähän ei tässä vaiheessa enää kilometritolkulla muutella) Kuppi&Muffini, joten kävin siellä nauttimassa palan mustikka-karhunvatukkapiirasta. Vai oliko se mustikka-karviaismarja.. hmm.. No, hyvää se oli, mutta vähän liian makeaa (rasti seinään, tätä en oo koskaan aiemmin elämässäni sanonut!).

Hipsterin ruokarukous (kuvaminen ennen syömistä :)

4. Kampaajalla käynti. Nips naps huonot latvat pois ja nyt voi taas huoletta antaa tukan kasvaa useamman kuukauden tai puoli vuotta tai milloin sitä nyt jaksaa taas kampaajalle suunnata. Kävin Unika-nimisessä kampaamossa/kampaamokoulussa, jossa opiskelijahinnalla (siis että opiskelija teki työn) tukan leikkuun hinnaksi tuli 24 euroa, joten ei paha lainkaan ja tosi osaava oli tyttönen. (Tyttönen, koska oikeasti.. peiliin katsoessani tunsin itseni aika järkyttävän vanhaksi ja ryppyiseksi.. mikä niissä kampaamon valoissa onkaan? Ja onko kaikki kampaajaopiskelijat tosiaan jotain 16v?)

Joo, ehkä mä alan tykkäämään tästä äitiyslomasta pikkuhiljaa :)

ps. tänään starttasi 36. viikko!

Viimeinen työpäivä ja epätodellinen olo

Tänään oli viimeinen työpäivä ennen äitiyslomaa. TÄNÄÄN OLI VIIMEINEN TYÖPÄIVÄ ENNEN ÄITIYSLOMAA. Ei, ei oikein auta vaikka sen kirjoittaa isoilla... ei se vaan meinaa upota päähän :) Tuntuu, että juurihan aloitin uudessa työpaikassa, miten voin nyt olla jäämässä pois.. tai siis enhän mä jää pois, vaan lomalle. Vapaalle. Ja miten yhtäkkiä hypättiin siitä päivästä, kun töissä vapisevin sanoin sain kerrottua, että odotan vauvaa siihen, että vauva on jo melkein täysin kasvanut masussa ja jään nyt kotiin odottelemaan sen saapumista maailmaan..

Mieltä on myös samaan aikaan vetänyt vähän alaspäin pikkuisen yhtäkkinen rauhallisuus. Poikahan on ollut menneet viikot hurjan menevää sorttia. Ja nyt sitten pari päivää oltu niin hissun kissun, että äitistä on kyllä tehty ihan hermoraunio. Kävin tänään neuvolassakin tsekkaamassa asiaa, sydänäänet vaikutti hyviltä ja vauva oli hyvässä asennossa. Ainut ohje vähäliikkeisyyteen on useamman kerran päivässä maata tunti pitkällään ja laskea, että liikkeitä tulee 10 kappaletta. Jos ei, niin sitten lähdettävä käymään sairaalassa.

Kuva lainattu täältä

Suurin pelko odotukseen liittyen on minulla ollut menettämisen pelko, joka on tullut kuvoihin ehkä tuossa puolenvälin jälkeen. Että entä, jos tämä kaikki upea, ihana, ihmeellinen odotus ei päättyisikään onnellisesti. Jokainen varmaankin odotusaikana käy läpi joko tämmöisiä tunteita tai jotain muita pelkoja. Ja kai se on ihan luonnollistakin - onhan kyseessä niin valtava elämänmuutos ja niin suuri odotus ja rakkaus tuota pientä elämää kohtaan.

No, viimekädessähän nämä näin suuret asiat ei ole meidän itsemme päätettävissä, joten ainut mitä voi tehdä, on koettaa luottaa ja uskoa siihen, että kaikki menee hyvin. Välillä se on tosi helppoa ja välillä ihan kamalan vaikeaa! Eikä asiaa yhtään auta hormoonit, jotka saa itkut ja ahdistukset aikaan milloin mistäkin.

Näin pohdiskelevissa tunnelmissa siis tätä iltaa... Huomiselle on onneksi buukattuna kivoja tekemisiä ja varmasti äidin olon pieni koheneminen tekee hyvää myös pikkuiselle.

Sain töistä lahjaksi tänään aivan ihanat pari juttua. Siis en todellakaan odottanut mitään lahjoja! Pelkkä kahvittelu mun "kunniaksi" tuntui ihan tarpeeksi hassulta sekin :) Meillä on kyllä aivan ihania ihmisiä töissä <3

Japaniaiheinen kirja ja lahjakortti kauneushoitoon!

ps. arvaa kuka on syönyt sieltä "synnytyskassista" jo kaikki lakut ja yhden suklaapatukoista.. :) Pitää vissiin hankkia lukko siihen! :)

Ihana sairaalaan tutustuminen

Tänään käytiin tutustumassa sairaalaan. Ei voi sanoa kuin että aivan ihana käynti! Kätilö, joka meidän ryhmälle piti opastuksen ja tutustumiskierroksen oli ehkä maailman ihanin ihminen ja lopputulos oli vaan se, että mä odotan nyt ihan innoissani synnytystä! Tuntuu, että tosi moni ahdistuu synnytyksestä jo senkin takia, että koettaa tehdä niin kovasti kaikkia päätöksiä ja valintoja etukäteen; mitä kivunlievityksiä haluan käyttää, missä asennossa haluan ponnistaa, otanko aqua-rakkuloita vai olenko jumppapallon päällä? Mun mielestä parasta on mennä avoimin mielin tuohon seikkailuun ja itse ainakin luotan kätilöihin tekemään mulle ne oikeat valinnat esim. kivunlievitykseen.

Jos jossain asiassa olen vähän "turhamainen" on se se, että haluaisin kyllä tuonne Kätilöopistolle synnyttämään. Siellä on tähän asti saanut aivan loistavaa palvelua ja kaikki tilat on niin mukavat ja kotoisat. Tosin pieni henkinen valmistautuminen kannattaa kuitenkin tehdä siihen, että tie vie kohti Porvoota, Lohjaa tai Hyvinkäätä, mikäli Kättärillä on sulku päällä. Helsingissä kun on nyt Naistenklinikka remontissa, niin sen takia synnytyspaikat on täällä vähän vähemmässä kuin normaalisti.

Kuva lainattu täältä

Sairaalakassitkin alkaa olla pakattuina. Näistä listoista kun satun tykkäämään, niin useampi niitäkin tuli tehtyä. Vähän hankala sanoa, mitä sitten oikeasti tarvitsee ja mikä on ihan turhaa kannettavaa. Koetan ajatella järjellä, vaikka mieli tekee valmistautua kuin maailmanvalloitukseen :) Toinen kassi on tarkoitus napata mukaan sitten kun auto kaartaa pihasta kohti sairaalaa. Toisen sitten tuore isi voi tuoda sairaalaan myöhemminkin.

Noloa on ainakin se, minkä painoinen mun "eväspussukka" on... No siis eihän sitä VOI tietää, että minkälaista suklaata tekee sitten mieli, joten varauduin Royalilla, Tuplalla, Snickersillä sekä Twixillä :D  Lisäksi pussillinen lakuja ja kolme eri mehua :)

Makuuhuone kolmelle (ja urputusta)

Paljonkohan mä olen tänä kesänä valittanut säästä? Varmaan yhtä paljon, kuin normaali ihminen valittaisi siitä, jos neljään kuukauteen olis mahtunut vain yksi aurinkoinen päivä ja lämpötila olisi koko ajan pysynyt 15 asteessa. Yhtälainen on ollut mun ketutus siitä, että tänä kesänä 4kk putkeen on ollut lämpötila yli 20 astetta ja vettä on satanut ehkä kahdesti. Harmittanut tosi paljon, että ei ole päässyt ulkoilemaan ollenkaan, kun normaalisti tällaisena kesänä olisin varmasti ollut lenkillä, kävelyillä ja pyöräillyt joka päivä! Toivottavasti ensikesä on sitten samanlainen, jotta pääsisi vähän nauttimaankin siitä.

No, tottakai tämmöinen sääurputus on ihan höpöhöpöä, kun masussa kasvaa maailman suurin ihme, mutta kyllä sitä silti voi ihmistä harmittaa. Varsinkin kun pistetään vähän ylikierroksia kaikkiin tunteisiin, niin tästäkin aiheesta on otettu jo useammat itkut.

Vauvavalmistautumiset kotona alkaa olla loppusuoralla. Makuuhuoneen kanssa meillä olikin pähkäiltävää. Huone on erittäin pieni ja siinä on yhdellä seinällä ovi, yhdellä seinällä rivi kaappeja ja kaksi muuta seinää on ikkunaseiniä. Pinnasängystä ei pysty laskemaan laitaa alas, eli sitä ei voi laittaa meidän sänkyyn kiinni. Ja jos tähän lähtee pyörittelemään vielä ajatusta, että pinnasänky ei saa olla ulkoseinässä kiinni, niin ainut ratkaisu olisi ollut se, että pinnasänky on keskellä huonetta ja me seisotaan siinä vieressä :)

No, nyt löytyi kuitenkin tällainen ratkaisu ja maalattiin vielä tuo yksi seinä. Lopputulos on yllättävän kiva sekä toimivan oloinen! Pikkuisen sängyssä on aluksi iso päiväpeitto taiteltuna tuonne reunoille tekemään nukkumapaikasta vähän pienemmän ja sitä myöten turvallisemman oloisen. Luin myös, että vauvasta saattaa tuntua rauhoittavalta, kun se voi nukahtaessaan tuntea päälakeaan vasten jonkun pehmeän "seinän". Tuttuja tunteita siis "menneisyydestä" :)

Tänään käytiin kaverini, Hiillosteen Tean keikalla kun tyttö julkaisi oman lasten levyn. Ihan loistavia lasten biisejä, joita varmasti tullaan täällä kuuntelemaan kerran jos toisenkin! Tea on tehnyt levyn yhdessä JS16 kanssa, joten biiseissä ihan oikeasti on kiva meno :)

Neuvolapäivä ja 35. viikko alkuun!

Viime päivinä olen repinyt hiuksiani tämän meidän asuinpaikan ja siihen liittyvien infernaalisten ruuhkien (täältä Helsinkiin) kanssa, mutta yksi ehdoton hyvä puoli on se, että neuvolaan on kävellen noin 3min matka. Siis vaikka vauhti olisi tällaista etana kävelykepeillä -luokkaa. 

Pikkupyyhe Hemtexiltä, joka vaan jotenkin kolahti.. :)

Aamun neuvolassa myös selvisi syytä sille, miksi lantio on kipuillut viimepäivinä, lirahtamisriski tuntuu olevan jokaisella askeleella ja aivastuksella, sekä muutenkin tuntuu kovin painavalta tuolla.. no.. siellä. Vauva nimittäin on jo laskeutunut ja on ainakin osittain kiinnittynyt lantioon! Jee, hyvä meidän pikkukinyo!! Siellä se siis alkaa jo ottaa ensimmäisiä pieniä millimetrin mittaisia askelia kohti syntymää <3 

Iltapäivällä suuntasimme taas neuvolaan, tällä kertaa synnytysvalmennukseen (joka alkoikin tuntua ihan ajankohtaiselta tuon aamun käynnin jälkeen!) Eipä siellä paljon mitään uutta tietoa tullut. Taisin silloin joskus raskauden alkupuolella ahtaa itseni niin täyteen kaikkea synnytysinfoa, että hankala enää keksiä mitään uutta :) Itse odotan pääosin vain innolla tuota ihmeellistä tapahtumaa. Tottakai jännittää myös ihan kamalasti, että miten kovat ne kivut on ja miten itse jaksaa, mutta kun "palkintona" on saada oma pieni vauva syliin, niin eiköhän siitä revitä aika paljon motivaatiota irti. 

Huomenna onkin meidän 1/2 vuotishääpäivä ja mennään illalla vähän juhlistamaan sitä <3 

Valokuvia

Viime sunnuntaina käytiin hyvän ystävän luona brunssilla ja samalla reissulla ottamassa vähän valokuvia Lammassaaressa nyt kun masu alkaa olla muhkeimmillaan ja mamma vielä liikuntakykyinen :) Tässä muutama - aika ihania :)