Turvaistuin!

OMG. Eikö me ihan juuri käyty hankkimassa turvakaukalo ja mietittiin, että koittaako ihan oikeasti vielä se hetki, että pieni vauva siinä kiikutetaan autoon ja ajellaan kotiin.. No, nyt sitten ollaan siinä tilanteessa, että turvakaukalo jää kohta Nopsulle pieneksi ja oli aika hankkia ihan isojen poikien turvaistuin! Vähän toki etuajassa tämän kanssa oltiin, mutta kun oli niin loistava tarjous ja sopivasti mummi kylässä (jos-tiedätte-mitä-tarkoitan), niin pitihän tilaisuudesta ottaa vaari!

Voin samalla suositella lämpimästi Martinkylässä olevaa Lastenturva-liikettä. Ihan mieletön valikoima kaikkea lasten ja vauvojen juttuja (kuulema Suomen suurin) ja me ainakin saatiin niin hyvää palvelua, että en muista milloin olisin koskaan niin hyvää saanut. Aivan mahtavan hyvälle tuulelle tuli pieni ihminen :)

Liikkeessä äidin kanssa uumoiltiin, että Nooan pää yltää tällä hetkellä ehkä puoleen väliin selkänojaa, että kyllä se vielä aika monta kuukautta saa kasvaa, ennenkuin tähän sopii. Mutta kas vain - näin se taitaa olla, että ei meillä enää mikään minivauva asu! Istuimeen on kuitenkin 9kk/9kg turvaraja, joten vielä hetki odotellaan.

Mummiviikonloppu!

Siitä onkin vierähtänyt aikaa melkein kaksi kuukautta, kun mummi viimeksi näki Nooan. Ja voi ihme, miten paljon sitä onkaan niistä ajoista muututtu! Eilinen meni ihan vaan päivitellessä. Onhan se eri asia nähdä livenä, vaikka lähes päivittäin soitellaankin ja kuvat ja videot suhaa Joensuuhun päin.

Eilen käytiin vakkarikahvilassa juomassa (taas yhdet..) kaneli-cookie-cappucinot sekä pikapyörähdys ruokakaupassa. Nopsu viihtyi aivan mainiosti rattaissa!

Eilen loppui myös vihdoin maitoaltistuksen A-osa. Iho-oireethan hävisivät tiistaina - vain palatakseen keskiviikkona ja joka päivä mentiin pikkuisen pahempaan suuntaan. Eilen sitten testauksen loputtua saatiin antaa allergialääke, jolla oli "harmittava" (öö.. ILTA + VAUVA) sivuvaikutus  -se väsyttää kamalasti :) No, poika huitaisi sitten 8,5h unta putkeen :)

Maanantaina mennään aamulla taas lääkäriin ja odotan kyllä tosi mielenkiinnolla arviota tästä testauksen sujumisesta ja päätöstä siitä, vieläkö jatketaan B-maitoon. Mutta sitä ennen pari hauskaa päivää Paula-mummin kanssa edessä!

Istuva härkä, takapuoli märkä, mahtava päällikkö on.

Voi miten mahtavaa istuminen voikaan olla! Kun tuo pienokainen on ihan syntymästään asti viihtynyt parhaiten pystyasennossa, niin kuinka hienoa, että sen osaa nyt jo ihan itse! Lattialla istumisessa kannattaa vielä olla maman tai papan kädet varuilta ympärillä, mutta tässä, oi että, tässä eilen saadussa huvipuistossa Nopsukka istuisi vaikka päivän! Peitto alla tukee vielä vähän jalkoja, mutta ai että miten mukava tässä onkaan istua ja tunkea noita ampiaisen tuntosarvia suuhun :) Tämä ihanuus saatiin ystäviltä käytettynä oikein sopuisaan hintaan. Tosin sillä tyytyväisyydellä, millä poika nyt tässä viihtyy, oltaisiin voitu vaikka pistää nolla hinnan perään ;)

Hankittiin myös jo valmiiksi syöttötuoli. Minulle vauvan/lapsen tarvikkeissa ei millään merkeillä ole väliä ja haluan edelleen hankkia mahdollisimman paljon käytettynä. Syöttötuoliin olin kuitenkin jo odotusaikana tehnyt henkisen valinnan: Stokken Tripp Trapp. Se se olla pitää. Suurin syy se, että tuoli menee tästä noin 6kk iästä aina kouluikään asti. Se ikäänkuin muotoutuu lapsen kasvun mukana. Myös tuoli on niin tukeva, ettei sitä saa pöydästä työntämällä kumoon. Erittäin tärkeä pointti tuon meidän painijan kanssa :) Käytettynä tämä löytyi ihan kohtuuhintaan ja vielä eri paikasta löysin käytettynä nuo pehmusteet. Koko paketti 142 euroa, kun uutena vastaava olisi tullut maksamaan noin 280 euroa. Ihan jees.

Vielä toistaiseksi syöttäminen menee paremmin Nooan "säkkituolissa", mutta varmasti viikon tai kahden päästä siirrytään jo käyttämään pelkästään tätä. Syömisestä puheenollen, meillä tosiaan tuli vähän takapakkia ruokakokeiluihin tuon maitoallergiaepäilyn takia. Tällä hetkellä listalla on bataatti, kesäkurpitsa ja mustikka. Seuraavana varmaankin kokeillaan päärynää, perunaa, porkkanaa (uudelleen) ja ehkä jotain marjasekoituksia. Myös puurot saataisiin jo ottaa menuun, joten ainakin kaurapuuro lähtee testiin heti kun tosiaan saadaan tämä maitoasia ensin järjestykseen. Nooa syö yleensä tosi reippaasti kaikkea mitä annetaan. Kesäkurpitsa bataatin seassa tosin ensin aiheutti pienen kauhunsekaisen ilmeen ja oksennusimitaation. Pieni raasu :D Mutta heti seuraavalla syöttökerralla sekin jo meni ilman irvistelyjä alas.

Nooa 5,5kk

Meidän Nooa Matias on nyt noin viisi ja puoli kuukautta.

Lempinimet:

Nopsukka, Nopsu, Kinkku (voi kamala, mutta tähän on kyllä ihan söpö selitys!) ja tietenkin Pikkukinyo

Nooa osaa:

- kääntyä selältään mahalleen
- ja nyt uutena myös pari kertaa käännytty jotain tukea "vasten" mahaltaan selälleen
- ryömiä
- syödä soseita
- hymyillä ja nauraa
- istua tuettuna ja aika hyvin jo ilmankin tukea
- käydä pöntöllä kakalla (no kyllä tämä nyt pitää täällä kertoa! Vai.. pitääkö..? :) )

Nooa tykkää:

- maistaa kaikkea. KAIKKEA.
- kaukosäätimistä, ihan hulluna!!!
- pomppimisesta, IHAN hulluna!!!
- kylpemisestä (tähänkin sata huutomerkkiä)
- mustikkasoseesta
- huomion keskipisteenä olemisesta

Nooa ei tykkää:

- pukemisesta, eikä ainakaan pipon nauhojen solmimisesta
- olla yhtään kauaa yksin
- siitä kun kylpy loppuu
- pitkistä automatkoista (tai yleensäkään paikallaolosta)

Nooan Normipäivä:

5-6 kukkuu, ei nukuta enää!
6-7 aamupala (mustikkaa ja maitoa)
noin 8-9 ensimmäiset unet (yleensä 1h)
unien jälkeen ehkä maitoa
10-11 päiväruoka (bataattia ja ehkä kesäkurpitsaa ja/tai mustikkaa sekä maitoa)
noin 11-14 välillä toiset unet (yleensä 2h)
unien jälkeen maitoa
16-17 iltaruoka (bataattia ja ehkä kesäkurpitsaa ja/tai mustikkaa sekä maitoa)
noin 17-18 kolmannet päiväunet (yleensä max. 1h)
unien jälkeen maitoa
19 iltapala (mustikkaa)
19:30 iltakylpy
19:45 iltamaito
20 hyvää yötä!

Yöllä heräämisiä parhaimmillaan pari kertaa, huonoimmillaan ei pysytä edes laskuissa..

Semmoinen Nöpönenä meillä asuu <3

Tikulla silmään..

.. joka menneitä muistelee. Mutta tähän kohtaan nyt silti pieni katsaus menneeseen, koska uumoilin ihan oikein silloin raskauden loppumetreillä, että ainakaan vauva-arjen aluksi kirjoittamiseen ei vaan riitä energiaa.

Tässä siis tiivisteenä muutamat pointit Nooan alkutaipaleelta: 

- aikamoisen levoton vauva, ei suostu olemaan selällään tai muutenkaan missään yksin

- hirmuisen vähän varsinaista itkua, hirmuisen paljon örinää, murinaa, kitinää ja ininää

- pomppupallo oli paras kaveri, sillä hytkytettiin selät ja hartiat jumiin asti

Kantoliina oli toisiksi paras kaveri. Näiden yhdistelmä toimi parhaiten. Tutti ei.

- tissimaitoa riitti mitä riitti, ohessa meni ekat kuukaudet Peptiä ja sitten Standardia (Nutrilonia, ei sitä vodkaa)

- 2,5kk Nooa joutui viideksi vuorokaudeksi sairaalaan nielutulehduksen takia. Se oli rankkaa. Aivan järkyttävän rankkaa. Siinä meni sitten ensimmäinen joulukin sujuvasti ohi.

Pieni urhea rakas

- päivärytmi oli ihan hakusessa tuonne noin 4kk asti. Silloin alkoi muodostumaan haalea käytäntö, jossa illalla uni tuli kahdeksalta, aamulla noustiin 5-6, ekat unet noin 8 aikaan, toiset noin 12 aikaan ja kolmannet noin 17 aikaan. 

- vaunuissa Nooa ei suostunut hereillä ollessa olemaan niinku ikinä, joten vasta nyt kun voidaan liikkua rattailla, pystyy jäbän kanssa käymäänkin jossain pienesti! Wohoouu!

- kylpeminen on ollut all time favorite alusta asti

öö.. mitä muuta..

Sää. Sää on tänä talvena ollut niin omituinen! Vielä joulukuussa kävin tennareissa, collegehousuissa ja ohuessa takissa työntelemässä vaunuja. Lämpötila oli reilusti plussalla. Tammikuu oli talvinen, mutta jo helmikuussa oltiin keväisissä tunnelmissa. En valita, sillä niitä pakkaspäiviä, kun ei ole saanut mennä vaunulenkille ulos, on ollut kiitettävän vähän. 

Ja näin. Kolmas teksti "uuteen" blogiin ja nyt jo pääsin tähän moodiin, jossa päässä ei ole häntää. Hiphei. 

Maitoaltistusta

Tänään siis käytiin viettämässä viisi tuntia Pikkujätissä maitoaltistuksen merkeissä. Nooa sai tosi selvät reaktiot, mutta lääkärin päätös oli, että altistusta jatketaan vielä kotona. Itse olin päätöksestä vähän ihmeissäni, koska oireet olivat niin selvät. Toisaalta ymmärrän, että maitoallergiadiagnoosi on ihan vakavasti otettava juttu, eikä niitä jaeta kuin karkkeja penkkaripäivänä. Toivotaan, että pian saadaan selvyyttä asioihin!

Olen tosi onnekkaassa asemassa, kun Juhis pystyy olemaan töidensä puolesta niin paljon kotona. Esimerkiksi tänään lääkärireissulla oltiin molemmat. Se tarkoitti myös, että maitoannosten välissa molemmat sai vuorotellen vähän vapaa-aikaa. Itse maksimoin puolen tunnin ilottelun hakemalla jäälattea ja tekemällä pieniä shoppailuja. Pirteä t-paita kevääseen ja taas yhdet college-housut. Päivässä kun niitä kuluu aika monet.. puklu puklu puk ja pisu pisu pis..

Hyvää yötä, jäämme jännityksellä odottamaan huomista!

Vauvaelämää

Eilen oli niin mukava päivä ja sen lisäksi totesin, että vaikka kuinka yritän kirjoittaa päiväkirjaan Nooan tekemisiä ja oppimisia, niin en vaan saa sitä aikaan. Siispä paluu takaisin blogin pariin :) Tämä sähköinen päiväkirja kerätköön nyt muistoja vauvavuodelta. Tai siltä 6,5 kuukaudelta, mitä sitä on enää jäljellä :)

Tosiaan, eilen aamulla otettiin lentävä lähtö lentokentälle. Meidän ihanat ystävät, Nooan kummiperhe, muuttivat Kaliforniasta takaisin Suomeen ja oltiin luvattu mennä heitä kentälle vastaan. Lento New Yorkista oli aikataulutettu laskeutumaan 8:50, joten mietittiin, että riittää kun lähdetään tästä 8:40. Kello 8:10 Nooa nukkuu (ensimmäisiä päiväuniaan), Juhis nukkuu, minä kurkkaan finavian sivuilta, että onkohan lento ajallaan vai kovastikin myöhässä. WTF, se on just laskeutunut!!! Melkein tunnin etuajassa!!

Juhis hereille, Nooalle kamppeet valmiiks. Nooa hereille. Juhis putsaamaan autoa lumesta. Nooa turvakaukaloon, kassi olalle, kipikipi alas, hyps autoon ja kuinka ollakaan, olimme ihan ajoissa banderollin kanssa portilla ystäviä vastassa!

Maailman toiselta puolelta palanneet ja kaksi riemuidioottia

Puolen päivän aikaan kävin ystävien luona brunssilla ja siellä kuulinkin pari mehevää uutispommia; kyseiset ystävät muuttavat Nummelaan ja heidän hyvä ystävänsä odottaa vauvaa. Wohou!

Iltapäivällä suuntasin vielä Espooseen (kyllä vain, meitsistä on tullut ihan peloton, urhea, reipas ja iloinen autoilija!) hyvän ystävän pojan kaksivuotissynttäreille. Sinne meidän oli tarkoitus mennä koko perhe, mutta kun saimme tietää, että siellä 4kk ikäinen pikkusisko on flunssassa, teimme päätöksen, että pojat jäävät kotiin, sillä tänään meillä on tärkeä lääkärikäynti edessä.

Lähdemmekin tästä pikkuhiljaa kohti Itäkeskusta ja sinne Pikkujättiin "viettämään päivää". Pääsemme vihdoin testaamaan Nooalta mahdollista maitoallergiaa. Olemme nyt olleet 2,5vk maidottomalla (eli Nutrilon Peptiä) ja pojan vointi on kyllä tässä ajassa paljon rauhoittunut. Itse siis kyllä veikkaan tuota allergiadiagnoosia. Tosin, testi tehdään kaksoissokkona, eli tänään saamme maitoa A ja viikon päästä maitoa B. Vasta sitten pystymme näkemään varmuudella tuloksia.

Hiphei, näinhän tämä muistojen kirjoittaminen taas käy paljon luontevammin, kuin kynällä ja paperilla! Ja saavatpahan kauempana asuvat Nooan mummi, kummi ja tätikin seurata tätä(kin) kautta Nooan elämää :)