Viime yö unikoulussa oli sitten taas isimiehen heiniä ja, mulla herää jo epäilykset, että MITÄ ne pojat oikein puuhaa.. Nooa varmaan nukkuu koko yön iskän kainalossa tai jotain.. 20:30 - 05:00 unta. Ilman väliheräämisiä. Nukahtaminen aika vähäisillä itkuilla.
Tänään on ollut vähän normaalia enemmän kitinää ilmassa ja muutenkin merkit viittaavat siihen, että ekalle hampaalle ollaan saamassa näinä päivinä kaveri. Viilennetyt purulelut ja Panadol on olleet kamuja.
Mutta sitten seuraa varsinainen jymy-yllätys...
Me käytiin kahdestaan jossain!!! Nopsu jäi mummin kanssa, kun me lähdettiin jätskitreffeille. Meillä oli NIIN kivaa <3 Käveltiin Jumboon, ostettiin jädet (Juhikselle pistaasia ja mulle tofu-toffeeta suklaakastikkeella), tultiin puistoon penkille syömään ne. Juhis kävi hakemassa mulle leskenlehden ja ojensi sen polviltaan. Käveltiin rauhassa kotiin, haaveiltiin isommasta kodista ja tuntui kun oltaisiin oltu monta tuntia poissa kotoa.
Oltiin 20 minuuttia.
Yritetään ens kerralla päästä edes puoleen tuntiin.
Moi! Löysin blogisi kun googletin unikouluaiheisia juttuja. Tätä kirjoittaessa meillä yläkerrassa menossa tassu-unikoulun 2. ilta 6,5 kk vanhalle pojallemme. Isä tassuttelee ja mä kuuntelen itkua sydän syrjällään. :( Teidän edistysaskeleenne antavat toivoa meillekin. Meillä tosin vielä imetetään ja unikoulussa tavoitteena sekä opettaa nukahtamaan yöunille ilman suoraa tissitainnutusta ja muutenkin opettaa nukahtamaan itse, että vähentää yösyötöt yhteen kertaan. Kamalaa kuunnella pienen paniikkia! Mutta koitan muistaa miksi tähän ryhdyttiin: keskim. 5-6 herätystä/yö ja lopen uupuneet vanhemmat. Voi kun tämän jaksaisimme ja se tuottaisi tulosta! Toivottavasti teillä homma etenee hyvin. Jään mielenkiinnolla odottamaan tulevien öiden raportteja. Tsemppiä! -Hanna
VastaaPoistaMoikka!
PoistaHei hauskaa, meillä on siis melkein päivälleen saman ikäiset pojat! Joo se itkun kuunteleminen oven takaa on mun mielestä ainakin paljon pahempaa, kuin että vauva olisi omassa sylissä. Toivottavasti teillä pian unikoulu tuottaa tulosta. Täällä kans lähtötilanne oli hyvin pätkittäiset yöunet ja isimiehen (alkuun tietenkin ihan hyvä) tapa auttaa poika aina maidolla uneen takaisin. Tavoitteet myös siis täällä samat :)
Kannattaa muistaa, että pienet protestoi itkullaan uusia käytäntöjä ja ilmaisee väsymystään. Itse ainakin jaksaa paremmin, kun tietää mitkä syyt itkun takana voi olla.
Toivon tosi paljon teille menestystä ja apua nukkumisiin!! Ei kannata lannistua, vaikka välillä tuntuisi, ettei hommasta tule mitään. Vielä koittaa joskus se yö, kun napero nukkuu läpi yön :)
Hei,
VastaaPoistaoli kiva käydä taas teillä ja mummi selvisi kunnialla ensimmäisestä testistä. Pian sitä reissataan jo Nooan kanssa kahdestaan Pohjois-Karjalaan ja vaihdetaan farkut verkkarihousuun:)
Paula-mummi