Kotona taas!

Näin saatiin taas yksi pieni reissu tehtyä! Paluulento meni ihan mukavasti. Kummasti helpottaa, kun on kaksi ihmistä viihdyttämässä yhtä pientä. Toinen (yrittää) pitää sylissä ja toinen heittelee leluilla siihen tahtiin, kun kitinä laantuu ja yltyy.

Tosi hauska oli, kun Joensuun kentällä oli iso ryhmä japanilaisia ja he tietysti ihmettelivät siinä söpöä (kawaii) Nooaa. No, vielä enemmän ihmettelivät, kun avasin heidän kanssaan pientä small talkia japaniksi :) Ihan kauhean pitkälle mun keskusteluilla ei päästy - kummasti auttoi, kun puhuin olevinaan Nooana, eli esittelin itseni "Hei, minun nimi on Nooa, hauska tavata. Mitä kuuluu?". Kukaan kun ei esitä VAUVALLE vastakysymyksiä odottaen niihin jotain vastausta :D Buhahaa, how smart am I? Itse sain juuri ja juuri kyseltyä, että ovatko ensimmäistä kertaa Suomessa.

Helsinki-Vantaan tuloaula oli omituisen autio. Meidän lento oli ainut siihen tuloaulaan laskeutunut lento sillä hetkellä. (no ei se lento onneksi siihen tuloaulaan laskeutunut, buhaha, ai että huumorin kukka, miun lempikukka!) No, siitä huolimatta siis, odotimme matkatavaroita 45 minuuttia! Se oli vähän tylsää tietenkin. Mutta seurana oli onneksi useampi lapsiperhe ja yhden perheen kanssa pääsin juttelemaan ruotsiksi :)

Juhiksen selkä pamahti Joensuussa tosi kipeäksi, joten minä sain urheilla suurimman osan matkatavaroiden ja Nooan suhteen. Kotiin päästiin kuitenkin sutjakkaasti ja hetken touhuamisen jälkeen Nooakin malttoi nukahtaa. Meidän asunto on tosi tosi tosi lämmin. Ulkona (ja sisällä) on aikalailla 30 astetta. On nyt jo ikävä sitä äitin luona ollutta viileyttä - sekä uima-allasta!!!

Loppuun vielä sekalaisia kuvia viikolta:

Nooa unille, siskokset rannalle!

Supersöpöliini

Uudet, vaaleammat hiukset - like son like mother!

Ihanat rakkaat!