Mä vien sut rannalle ja siitä suoraan.. unille

Voi mikä ihana sunnuntaiaamu! Lähdettiin jo ennen yhdeksää liikkeelle, koska tämä kuumuus tarkoittaa sitä, että siinä 10-17 välilä ei pahemmin kannata yrittää pikkuisen kanssa pihalle. Kurvattiin autolla aivan mielettömään paikkaan, josta ihana ystävä vinkkasi meille eilen. Ja mikä parasta, kyseinen ystävä perheineen lähti tänään meidän mukaan!

Pirkkolassa on kaikkien lapsiperheiden unelmapaikka näin kesähelteillä. Pieni uimalampi, jossa hiekkarantaa, nurmikkoa, leikkipuisto, vessat, pukuhuoneet, kioski, josta saa leipää, pullaa, karkkia, jätskiä, kahvia..

Oltaisiin helposti viihdytty tuolla vaikka koko päivä, mutta siinä vaiheessa, kun kuumuus alkoi painaa päälle, Nopsun uimavaipat oli käytetty, pojan hereilläolokiintiö täyttynyt ja huoliryppy ilmestynyt äidin otsaan siitä, ettei valkoistakin valkoisempi poikasemme saa nyt vahingossakaan liikaa aurinkoa, niin jouduimme lähtemään kotiin.

Nooa nukahti autoon parissa minuutissa (!?) ja mikä vielä parasta, Juhis onnistui kantamaan pienen nukkuvan rakkaan omaan sänkyyn ja unet jatkuivat siellä. Kaksi ja puoli tuntia. Tuhituhi.

Just lovely <3