Törmäsin yhtenä päivänä tällaiseen kasvatusaiheiseen artikkeliin, joka antaa vinkkejä siihen, miten onnistua lasten kanssa ilman huutamista ja rankaisemista. Poimin tuosta artikkelista tähän muutamia kohtia, höystäen omilla jutuillani. Halusin kirjoittaa nämä ylös, jotta tämä toimisi itselle muistilappuna, sillä nämä näkemykset allekirjoitan aika hyvin.
1. Huolehdi itsestäsi ja kohtele itseäsi lempeästi
Jos olet väsynyt ja energiat vähissä, on paljon hankalampi jaksaa lapsen purkauksia. Mitä parempi olo sinulla on itsesi kanssa, sitä vähemmän myös tunnet syyllisyyttä "virheiden tekemisestä" tai pelkäät ettet "tee asioita oikein".
2. Kunnioita omia rajojasi
Lapsen ei tarvitse aina saada tahtoaan läpi. Joskus lapsi testaa ja testaa, miten pitkään aikuisen pinna kestää. Lapsen on ihan ok nähdä, että "kas, tuossa meni raja". Lapsi, jolta puuttuu rajojen tunne, usein kokee ahdistusta liiasta vapaudestaan.
3. Älä projektoi omia pelkojasi lapseen
Lapsi aistii, jos olet koko aamupäivän huolissasi siitä, osaako hän käyttäytyä iltapäivällä kylässä ja pelkäät koko kyläreissun ajan, että tuleeko se kiukkukohtaus sieltä pian.
4. Vietä lapsesi kanssa laatuaikaa
Sinun ei tarvitse olla koko aikaa lapsesi kanssa fyysisesti, mutta pidä huoli, että tarpeeksi usein päivän aikana lapsi tuntee olevansa sinun täydellisen keskittymisen kohde. Joskus purkaukset johtuvat vain siitä, että lapsi kokee enemmän vapautta, kuin mihin hänellä on valmiuksia.
5. Salli lapsesi leikkiä vapaasti
Pyri tarjoamaan lapselle mahdollisuus tutkia maailmaa aivan vapaasti. Suhteuttaen tietenkin hänen ikäänsä. Vapaa leikki kasvattaa lapsen pinnaa ja ruokkii luovuutta.
6. Tee lapsellesi olo, että ymmärrät häntä
Perustele lapselle mahdollisimman rauhallisesti, miksi hänellä on paha mieli. Tämä on asia, johon voi opetella. "Nyt sinua taitaa harmittaa tosi paljon, sinua kiukuttaa, kun pitää tulla sisälle, vaikka ulkona olisi ollut kivempaa" on aina paljon parempi vaihtoehto, kuin "nyt lopeta, ei sinne sateeseen voinut jäädä". Editor's note: vanhemmatkin on ihmisiä, joskus suusta vaan pääsee tuo jälkimmäinen vaihtoehto ja se on ihan ok.
7. Anna lapselle aikaa sopeutua muutokseen
Varsinkin herkät lapset reagoivat usein vahvasti muuttuviin tilanteisiin. Itse aloitan illalla nukkumaanmenovalmistelut jo hyvissä ajoin. Tämä tapa on jotenkin vain itsestään tullut. Kerron, että "kohta mennään nukkumaan, ensin käydään kylvyssä, sitten syödään puuro ja sitten pääset unille". Ja hetken päästä, että "nyt vielä raivataan lelut ja sitten mennään nukkumaan". Uskon, että tämmöinen auttaa lasta sopeutumaan tulevaan. Nooa ainakin käy nykyisin nukkumaan ilman mitään vastusteluja.
8. Kunnioita lapsesi kehoa
Artikkelissa kehoitetaan sanomaan lapselle aina, kun aiot koskea häntä tai nostaa hänet. No, ihan näin ei ehkä ole tullut toimittua, mutta jonkin verran yritän "varoitella", kun tunnen tilanteen niin vaativan. Asia, mihin kylläkin kiinnitän huomiota, on lapsen kehon terve ihailu ja siihen mutkaton suhtautuminen. Kun lapsi kylvyssä tai potalla tutkii omaa "vaippa-aluetta", sanon monesti, että "joo, se on sinun ---, se onkin tosi hieno juttu". Saatan jopa jatkaa juttua, että "isillä on ihan samanlainen, äitillä ei semmoista olekaan". En siis koskaan sano, että "anna olla, älä koske siihen". Toivon, että näillä pienillä jutuilla autan Nopsua myöhemmin hyväksymään oman kehonsa ja rakastamaan ja kunnioittamaan sitä.
Tämä menee jo ihan artikkelin aiheen ohi, mutta aiheeseen hieman tutustuneena pitää mainita, että vähän vanhemmalle lapselle voi olla hyvä myös joskus jutella "alakerran asioista" rennosti vaikkapa kylvyn yhteydessä niin, että "Tämä on sinun X, se on tosi hieno ja tärkeä asia. Äiti tai isi voi siihen koskea, kun sitä pestään tai puhdistetaan, mutta muuten se on ihan sinun oma eikä siihen kukaan muu saa koskea ilman sinun lupaasi". Joskin harvalla lapsella onneksi oikeasti on vaaraa joutua seksuaalisen kaltoinkohtelun uhriksi, mutta ainakin tämä auttaa muodostamaan oikeanlaista suhdetta omaan seksuaalisuuteen sekä kunnioittamaan muiden seksuaalisuutta.
Kuva lainattu ko. artikkelista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti