Yllätyskuume ja kiipeilykuume

Keskiviikkona illalla käytiin ihan normaalisti nukkumaan, mutta yö toikin yllätyksen. Ensin levottoman unen ja sitten nousikin jo kuume sinne yli 38 asteen. Samalla pojan valtasi tukkoisuus ja pieni yskiminen. Flunssahan se siis tuli kylään. Onneksi kuitenkin ilmeisesti selvitään ihan pienellä sairastelulla, koska eilinen meni jo kuumeettomasti ja nuhaisesta olemuksesta jos ei piittaa, niin pojassa on energiaa ja vauhtia ihan normaaliin tapaan.

Tässä viikon aikana Nooa on ottanut ihan uskomattomia harppauksia liikkumisen kehittymisessä. Nyt siis sujuu jo ongelmitta kaikenlainen tukea vasten seisomaan nousu ja alastulossa osataan käyttää apuna käsiä ja peppua tosi hyvin. Myös tukea vasten kävellään useita metrejä - esimerkiksi sohvaa pitkin toisessa päässä olevan kaukosäätimen luokse :) Kiipeilyhimo on valtava ja silmällä tuota naperoa saa kyllä pitää joka minuutti.

Nyt on aamu, kello puoli kymmenen ja ulkona porottaa jo aurinko luvaten takuulla helteisen päivän. Minulla onkin tulossa pitkä päivä pois kotoa :/ Ensin menen hikoilemaan hammaslääkärin tuoliin (yök!!) ja sitten vapaaehtoistöihin iltapäiväksi. Illalla vielä on tarkoitus mennä ystävän luokse grillaamaan, mutta katsotaan raaskinko olla ihan koko koko päivää poissa kotoa. Erityisesti harmittaa, että miten pahasti pojat tylsistyvät, kun ei tuon puolikuntoisen kanssa vielä ehkä uskalla kauheasti lähteä mihinkään. Ja itsellä ainakin seinät kotona Nooan kanssa kahdestaan kaatuu päälle tooooooosi nopeasti...

Nyt nopsasti vielä keittelemään Nooalle kanaa lounaalle (peukut pystyyn, että saataisiin uusi ruoka-aine sopivien listaan!) ja laittamaan omat tavarat kasaan! Hiphei!