Kotona ollaan

Kello 23 eilen illalla tein päätöksen, että ei me huomenna lähdetä reissuun. Ja purin kaikki puoliksi pakatut kamat. Nooa kun heräili iltayöstä niin kipeän oloisena. Parasta olisi ollut katsoa tilanne vielä aamulla, mutta kun lähtö olisi ollut niin aikaisin, niin pakko oli päättää illalla. No, nyt Nooan vointia aamupäivän seuranneena voin sanoa, että varmaankin ihan hyvin oltaisiin voitu lähteä. Nenä vuotaa ihan pikkuisen ja on vähän räkäinen, mutta mistään muusta ei huomaa, että pojassa olisi mitään erityistä. Vauhtia piisaa kuten aina ja silmät on kirkkaat. Kuva sen sijaan on blurri, koska todellakin tuo pätkä ei ole sekuntiakaan paikallaan.

Hyvä vointi on siinä(kin) mielessä loistojuttu, että nyt sitten (ellei illalla nouse kuume) pojat pääsee viikonlopuksi edes omalle reissulleen ja minä saan jäädä kotiin ompelemaan, nukkumaan, katsomaan leffaa, venyttelemään, lukemaan ja mitä kaikkea ihanaa mulla nyt onkaan haaveissa :) Käydä yksin vessassa, syödä kerralla koko annos paikallaan istuen, nousta aamulla sängystä vasta sitten kun huvittaa..

Pakko mainita tähän loppuun, että vitsit minä oon kyllä hyvä syömään suklaata! Ostin toissapäivänä kaksi 150g levyä omaa viikonloppua varten. Söin juuri äsken viimeisen palan. 300g kahdessa päivässä. Eikä edes tunnu, että olisin jotenkin syönyt Paljon Suklaata. Haha, apua, pitäisikö hakeutua jonnekin hoitoon..?