Yllä oleva kuva kuvastaa tätä päivää. Heräsin kipeänä, flunssa iski ihan nurkan takaa. Nooa oli yöllä heräillyt puolen tunnin välein ja "noussut ylös" kuudelta. Juhis parka siis aamulla ihan tööt. Ja minä ihan tööt. Ja Nooa väsymyksestä kiukkuisena. Syöminen tänään Nooalla on ollut äärimmäisen huonoa taas. Voi kun se muru osaisi kertoa, MIKSI kaikki ruoka on niin vastenmielistä. Ainut, mitä suostuu syömään, on banaani ja pienet paahtoleivän murut. Sitten päivän mittaan kiivetään itse (jep, tosi kiva taito) syöttötuoliin istumaan ja sanotaan "nam nam", niinkuin olisi nälkä. No varmaan onkin. Koetapa siinä nyt sitten selittää, että "äsken oli ruoka-aika ja sinulle oli tarjolla vaikka mitä ruokaa vaikka millä jekuilla höystettynä, et syönyt, seuraava ruoka on parin tunnin päästä." Joo, on myös koetettu kyseisellä hetkellä antaa kunnon ruoka. Ei kelpaa.
Huh, miten paljon helpommalla arjessa pääsisi, jos lapsi suostuisi syömään!! Kun monta kertaa päivän aikana käy samat surkeat showt läpi, niin välillä kyllä tekee mieli heittää hanskat tiskiin.
Lisäksi illalla poika oli huonoimmalla tuulella ikinä, kitinä loppui hetkeksi vain kun tuli isompi itku. Pieni rauhoittuminen saatiin sillä, kun hikisen taistelun jälkeen haalaripukuisen pojan sai karateheitettyä rattaisiin ja lähdettiin pihalle haukkaamaan raitista ilmaa. Se teki itselle ja omalle päänsäryllekin ihan hyvää. Muun päivää onneksi pojat ovat olleet keskenään aika paljon menossa, että minä olen saanut levättyä nuhaani ja piinaavaa väsymystä pois.
Tämmöisinä päivinä, sitä alkaa jo vakavasti epäillä itseäänkin äitinä.. että miten ihmeessä muut jaksaa, kun itsellä tekee vähän väliä tiukkaa??
No, onneksi suunta tästä on varmasti vain ylöspäin. Päivähoidon aloitus on varmasti se suurin syy, miksi arki täällä kotona takkuaa tällä hetkellä näin pahasti. Kyllä meillekin vielä varmasti koittaa iloisemmat ajat! Ainakin mulla on yks jännittävä, piristävä tukkaprojekti suunnitteilla ja sitä voinkin pian valottaa tarkemmin :)
Voi sua, kyllä muillakin äideillä on vaikeaa ja epäilyksensä hyvänä äitinä olemisesta, mutta niistä ei vain puhuta. Minusta se on äidin oikeus purkaa huonoa oloa ja oma blogi on siihen oiva paikka. Elämä taaperon kanssa on välillä kaikkea muuta kuin ruusuista. Eikä kukaan ymmärrä sitä ennen kuin se osuu omalle kohdalle. Entisenä lapsettomana muistan syyllistyneeni juuri tuohon "Sinä kiittämätön", mutta voi että kun on mieli muuttunu! Nykyään huonoina päivinä ajatukset ovat "Ite halusit tätä so live with it! :D Nooa varmasti testailee teidän rakkautta tarhan alottamisen takia. Yritä jaksaa ja paljon voimia teille! Toivottavasti tänään on parempi päivä!
VastaaPoistaVoi kiitos Minna <3 Piti pyyhkiä pari kyyneltä, kun luin tämän. Niinhän se elämä menee, että jos vaikka olisi ollut pitkään työttömänä ja joku toinen valittaa, että kun ei jaksais aamulla lähteä niin aikaisin töihin, niin varmasti ketuttaa. On ihan inhimillistä tuntea epäreiluutta ja kateutta. Kiitos kun jaksat olla niin empaattinen ja ymmärtäväinen ystävä. Ja hei, yleensähän se on niin, että heti kun ääneen valittaa, niin helpottaa, sillä Nooa on tänään aamulla ollut viimepäiviin verrattuna paljon paremmalla tuulella ja jopa hymyillyt vähän. Irtosipa äitille yksi pusukin <3
PoistaIhana kuulla, että tänään on ollut parempi päivä ja vielä pusukin! Voi toista <3
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaOh, sun kommentti on kadonnut ja niin katosi myös pitkä vastaukseni, jonka äsken kirjoitin! Outoa! Mutta siis all in all, ihana, että sait oman viikonlopun ja meille kyllä saa AINA valittaa, lupaan etten (ainakaan kovin monesti) sano, että itepä halusit heti toisen :P <3
Poista