Ensifiilikset päivähoidosta

Yksi kaksi kolme kertaa on nyt käyty Nooan kanssa tutustumassa päiväkotiin. Keskiviikkona minä kävin siellä Nooan kanssa leikkimässä pari tuntia. Sisällä pojalla oli koko ajan lievästi kauhistunut ilme ja olemus muutenkin kireä. Tyyppi tuntui niin tajuavan, että "äiti, myönnä nyt.. tämä EI ole mikään kiva kiva perhekerho, jonne tullaan kerran viikossa YHDESSÄ leikkimään!!" Ulkona touhut meni paljon sujuvammin. Itseasiassa viihtyi paremmin, kuin koskaan ennen yksin ulkona ollessaan.

Eilen oli poikien vuoro treenata. Silloin oli mennyt päinvastoin. Ulkona Nooa oli ollut reppana sekä pahalla tuulella. Sisällä kuitenkin oli miehen sanojen mukaan touhunnut ihan "kuninkaana" ja flirttaillut hoitajille.

Tänään minä olin Nooan mukana pidemmän päivän. Aamupäivällä leikittiin sisällä ja Nooa oli selvästi rentoutuneempi kuin keskiviikkona. Tietää jo lelujen paikkoja ja eri huoneita. Syöminen sitten.. no.. eihän se syönyt. Tämä ongelma valitettavasti ei rajoitu edes mitenkään vaan päiväkotiin :(  Kotiruoka vaan Nooalle kaikesta yrityksestä huolimatta on yök. Ja purkkiruokaakin vastaan yleensä taistellaan.

Sitten tuli päiväunien aika. Nooalle onneksi saatiin pinnasänky, joka sekin oli vähän kiven takana. Nukkumaan tyyppi ei olisi malttanut rauhoittua millään. Varmaan 40 minuuttia nukutin. Ehkä jonkun 700 kertaa jäbä ponnisti pystyyn seisomaan, kuin mikäkin vieteri. Ymmärtäähän sen, varmasti megaoutoa koettaa käydä unille jossain isossa huoneessa, jossa on paljon sänkyjä, muita lapsia, outoja ääniä... Loppujen lopuksi puoli karateotteella patjaan painettu poika (hitto, luulin että kukaan ei nää, mutta just se yksi hoitaja olikin huoneessa.. nolo..) ja rytmikäs selälle ja pepulle 15min taputtelu saatteli viimein pojan unten maille. Ja sitten nukuttikin niin kauan, että piti herätellä välipalalle.

Välipalalle, jota Nooa ylläripylläri ei syönyt. Välipalahetken jälkeen sitten sanottiin kiitokset ja heipat, toivoteltiin hyvät viikonloput ja menin eteiseen antamaan Nooalle laukussa mukana olleen mangososeen. Reppana kun ollut koko päivän desillä maitoa ja näkkärin kulmalla.

Siinäpä oli meidän tutustumisviikko! Olisi voinut mennä huonomminkin :) Ensiviikolla on tosi kyseessä, kun Nopsu jää kolmena päivänä hoitoon. ONNEKSI Juhis on aina se, kuka pojan hoitoon jättää ja minä haen. Maanantaina meillä on lisäksi aamulla semmoinen aloituskeskustelu, johon minä menen. Saatiin tämä haastattelu juuri sille hoitajalle, josta pidän kaikista eniten, joten siitä olen iloinen. Ryhmässä on siis 12-14 lasta, yksi lastentarhan opettaja, yksi lastenhoitaja, yksi lastentarhaopettajaopiskelija (terve vaan suomalaiset yhdyssanat) sekä yksi oppisopimusharjoittelija. Hulinaa lisää se, että poikkeuksellisesti ryhmässä aloittaa nyt NELJÄ uutta, kun normaalisti tähän aikaan vuodesta tulee ehkä yksi tai kaksi.

No mutta, nyt välihuokaus viikonlopun muodossa! Peukut pystyyn ensiviikolle!