Sylivauva

No nyt alkaa kotonakin ollessa näkyä päivähoidon tuoma stressi. Viimeyönä Nooa heräili jonkun viisi kertaa ja sitten kolmen aikaan Juhis siirtyi Nopsun huoneeseen loppuyöksi nukkumaan. Jotenkin arvelinkin, että sen jälkeen, kun on ekan kerran nukkunut vieraassa paikassa, niin kotonakin pitää yöllä herätä tarkistamaan, että onhan äiti ja/tai isi lähellä. Myös tänään näin ihan uudenlaisen Nooan, kun saatiin ystäviä kylään. Nooa ei suostunut aluksi ilman itkua olemaan missään muualla kuin sylissä. Varmasti raasu mietti, että taas kun on vieraita tätejä ympärillä, niin ei kai se tarkoita.. tarkoittaako se.. EIHÄN se tarkoita..

No, pienen sylihiirustelun jälkeen leikit sujui jo ihan hienosti, mitä nyt väsymys painoi ja puoli kaksitoista Nooa kiersikin jo reippaasti vilkuttamassa heipat jokaiselle vieraalle, että tajuaisivat lähteä :) Harmi, kiva olisi ollut touhuta yhdessä pidempäänkin, mutta unet on tärkeät. Ja koetetaan pitää kiinni tuosta päiväkodin (meille aika aikaisesta) rytmistä näin vapaallakin.

Tosi jännää, kun meidän mammaporukassa tulee ihan urakalla nyt jo uusia vauvoja. En nyt viitsi ihan tarkasti täsmentää, mutta taidanpa olla melkein ainut, joka ei ole jo raskaana tai ainakin haluaisi jo olla. Onhan siinä monta hyvää puolta, että lapsilla on pieni ikäero, mutta itsestä ei mitenkään olisi vetämään toista raskautta-synnytystä-vauvavuotta-taaperoaikaa tähän putkeen! Ei ei ei. Mun kohdalla oikea juttu on nyt palata töihin ja suunnitella kaikkea ihanaa ja hauskaa meidän kolmihenkisen perheen kanssa. Ihanan virkistävää olla taas jotain muutakin kuin ÄITÄÄÄ!! Niin paras ammattinimike kuin se elämässä onkin <3

ps. olen toki mielettömän iloinen kaikista uusista pienistä ystävien vauvoista ja toivon niin parasta näille äideille ja perheille <3