Vanha ihana kotikaupunki

Oi kun meillä oli mukava aamupäivä! Aamulla hypättiin äitin kyytiin keskustaan. Käytiin punnarista minulle vähän herkkuja (mikä se onkin, että nää päivät kotiseudulla on aina yhtä karkkipäivää..) ja sen jälkeen lähdettiin Perheentalolle, josta ole kuullut paljon kehuja.

Ovella meinattiin kohdata iso pettymys. Tänään on Joen Yö ja sen takia tuo paikka avautuu poikkeuksellisesti vasta kello 12. Onneksi ollaan kuitenkin ystävällisessä Itä-Suomessa (subjektiivinen yleistys) ja paikalla ollut jäbä jäppinen sanoi, että tervetuloa nyt vaan, kun niin kaukaa olette tulleet. Hän siis avasi paikan vaan meille. Keitti jopa kahvit. Saapui meille sitten pian sinne seuraakin. Ensin sisko ja sitten yksi vähän Nooaa vanhempi tyttö varamumminsa kanssa.

Siellä me syötiin, Nooa ison purkillisen ruokaa ja minä torilta ostettuja tuoreita karjalanpiirakoita, ja lähdettiin bussilla kotiin. Olipa jännää, en ole täällä matkustanut bussilla yli kymmeneen vuoteen! Onneksi bussikalusto oli tässä hiljattain uusittu ja nykyisiin pääsi rattaidenkin kanssa. Kuski oli niin ystävällinen venäläisnainen, että oli jo melkein heittämässä meitä kotiovelle asti. Aika hauskaa - koko matkalla keskustasta meille (noin 6km) tuli vaan kaksi muuta matkustajaa kyytiin :)

Ja unihan se matkalla tuli. Taaskin kuitenkin nukuttiin kuitenkin vain vajaa 1,5 tuntia (ja jos voin veikata, niin ei toisia unia enää kuulu), että katsotaan tuleeko kovin pitkä ilta. Itse vielä meinasin karata hetkeksi kaupungille ja testata, miten Nooa pärjäisi mummin ja tädin kanssa pari tuntia.